Kriisituen jako ei sytyttänyt kapinaa Mäntsälässä – pienen piikittelyn kohteeksi joutunut Viljanen vakuutti jaon tasapuolisuutta
MTK-Uusimaa aloitti maanantaina syyskokousten sarjan.
Aleksis Kyröä huolestuttivat jäsenmaksut. Kyrö arveli, etteivät kaikki tunne edunvalvonnan hyötyjä. Uusmaalaiset tilat ovat avainasemassa median ja maatalouden yleisen mielikuvan kannalta, mutta edunvalvontaa ei pidetä tärkeänä, koska muitakin töitä on tarjolla, hän sanoi. Kuva: Kari SalonenMTK-Uusimaa aloitti maanantaina liittojen syyskokousten sarjan Mäntsälässä. Paikkana oli Keuda ja Saaren kartanon entinen tulitikkutehdas, mutta puolensataa osallistujaa ei silti räiskynyt eikä leimahdellut edes kuivuuskriisipaketin jakoperusteista.
Syynä oli ehkä ajankohtaiskatsauksen pitänyt liiton puheenjohtaja Eerikki Viljanen, joka tyhjensi pakin jo avaussanoissaan.
”Aika monta kertaa olen päässyt näitä aloitussanoja lausumaan, ja valitettavan usein näin: Meillä on ollut vaikea vuosi. Kannattavuuskriisi on koetellut eikä kohonneita tuotantokustannuksia ole voitu viedä hintoihin. Kuivuus koetteli meitä todella, todella pahasti.”
Viljanen kehui, kuinka uusmaalaiset viljelijät olivat hyvin esillä medioissa. Alkusyksystä tuntui, että suomalainen ruuantuotanto ja viljelijä saivat yleisön ennenäkemättömän tuen. Kriisipaketti oli kuitenkin odotuksia pienempi.
”Suomalainen maatalous tarvitsisi satojen miljoonien tuen, mutta selvää on, ettei sellaista tule, vaan se pitää saada markkinoilta”, Viljanen sanoi.
Palautetta kriisipaketin jakamisesta on tullut. Pohjoisessa ihmeteltiin alueellista painotusta, kun sellaista ei tehty märkyyden vuoksi viime vuonnakaan. Etelässä kysyttiin jakoperusteiden perään.
Viljanen vastasi, että tuki kohdennettiin nimenomaan kuivuudesta kärsineille, joita oli eniten etelässä. Sielläkin kuivuus kohteli eri hehtaareja eri tavoin.
”En ole tukineuvottelija, mutta luotan siihen, että lopputulos on mahdollisimman oikeudenmukainen, vaikka se ei kaikkia meitä miellytäkään.”
Viljanen vetosi, että ”peitsentaitto päättyisi” ja nähtäisiin myös MTK:n onnistumiset. Niitä ovat yrittäjävähennys ja ankara työ maaseudun eteen esimerkiksi kiinteistöveron ja eläinten hyvinvointiuudistuksen parissa.
”Elinkeinojemme edunvalvonta on sitä vahvempaa, mitä yhtenäisempi järjestö on”, hän sanoi viitaten tulevaan vaalikevääseen ilmasto- ja ympäristöteemoineen.
Viljasen mukaan puheet olivat järjestön sisällä kovia myös vuosikymmeniä sitten, mutta silti Vihdistä kerättiin kolehti kadosta kärsineen keskipohjalaisen Sievin ”hädänalaisille veljille ja sisarille”.
”Nyt puhui kansanedustaja Viljanen. Minkähänlaisen puheen olisi pitänyt valtuuskunnan puheenjohtaja Viljanen”, orimattilalainen Torsti Laaksonen kysäisi. Piikittely sai Viljasen hetkeksi hämilleen, mutta vain hetkeksi.
”Hattuja on nyt monia”, Viljanen myönsi mutta vakuutti ajavansa samoja asioita kaikissa rooleissa.
Tuusulalainen Jouko Aalto kiitteli MTK:n isoa panostusta tammikuun Berliinin Vihreään viikkoon eli Grüne Wochen maatalousmessuille.
”Jos kauppa ei halua maksaa oikeaa hintaa, haetaan se muualta. Tämä on oikea suunta”, Aalto kehui järjestön jättiavausta.
”Cap-aparaattiin pitäisi saada indeksi, joka seuraisi kustannusten nousua. Olisi nykyaikaa, että tuen rahallinen arvo säilyisi”, esitti Esa Heikkilä Tuusulasta.
Viljasen mukaan indeksikorotuksia ei ole tulossa.
Vihtiläistä Martti Palojärveä huoletti vesistöjenhoito.
Orimattilalainen Aleksis Kyrö nosti esiin jäsenmaksut: väki ja raha hupenevat. Jopa MT:n tilaus paikalliseen terveyskeskukseen on pitänyt lopettaa.
Viljanen vastasi, että jatkossa kulut pikemminkin kasvavat, mutta maksujärjestelmää ollaan uusimassa.
”Viestiä kannattaa viedä tällä viikolla valtuuskuntaan”, toiminnanjohtaja Matti Perälä vinkkasi.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
