Patentoitu teknologia ruokkii kaurabuumia
Kauran kuidulla on paljon tutkimuksissa todettuja terveysvaikutuksia. fazer Kuva: Viestilehtien arkistoKaurasta on nyt moneksi. Sen kasvavaan kysyntään vastataan erikoismenetelmällä, jonka avulla kaurasta saadaan talteen arvokkaimmat osat.
Taustalla on Fazerin VTT:ltä lisensoima keksintö. Se on yhtiön käytössä yksinoikeudella Euroopassa ja Venäjällä.
Kaura on Suomen viedyin vilja. Siitä 95 prosenttia lähtee maailmalle raakakaurana. Haasteena viennissä ovat pitkät etäisyydet ja siitä koituvat korkeat rahtikustannukset.
”Jauhoa ei kannata rahdata kauas, mutta lisäarvotuotteita kannattaa”, summaa Fazerin strategiasta ja myllyliiketoiminnasta vastaava johtaja Heli Arantola.
Patentoidun prosessin avulla eristetään kauran kultainen ydin: beetaglukaani, kauraproteiini ja kauraöljy.
Beetaglukaani on kauran ravintokuitu, joka alentaa veren kolesterolia ja tasapainottaa verensokerin vaihteluita. Kauraproteiini taas on löytö kotimaisia ja kasviperäisiä valkuaislähteitä metsästäville kuluttajille.
Beetaglukaaniin liittyvät terveysväitteet ovat läpäisseet myös Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto Efsan tiukan seulan.
Kauraöljyn, proteiinin ja beetaglukaanin volyymit ovat raakakauraa maltillisempia, jolloin matka maailmalle taittuu kevyin kustannuksin.
Fazer avasi Lahteen oman kauramyllyn kaksi vuotta sitten. Nyt myllyllä keskitytään entistä enemmän jatkojalostamiseen.
Yhtiön kauraliikevaihdosta puolet on ulkomailta. Suuria markkina-alueita kauratuotteille Euroopassa ovat Englanti, Saksa ja Ranska.
Arantola tähyää kauran vientimarkkinoille luottavaisena. ”Esimerkiksi Englannissa välipalatuotteiden kirjo on laaja”, hän mainitsee.
Markkinoita etsitään myös kauempaa. Suurimmat kilpailijat kauramarkkinoilla ovat Kanada ja Uusi-Seelanti.
Kaurassa Arantolaa viehättää erityisesti sen monipuolisuus. Kaura kulkeutuu pellolta aamupuurokulhoon tai vaikka kosmetologin pöytään kaurakäsihoitoja varten.
Kaura on myös merkki kotimaisen tuotannon voimasta. ”Suomessa kasvaa maailman parasta kauraa, jota viemme yli 20 maahan”, Arantola toteaa.
20 vuotta kauran parissa uurastanut Fazer Myllyn tutkimus- ja kehityspäällikkö Markku Mikola on tyytyväinen, että kauran kehitys on ottanut pykälän eteenpäin.
”Kauran maku on mieto, joten sitä on helppo lisätä erilaisiin elintarvikkeisiin.”
Beetaglukaanista voidaan tehdä esimerkiksi ravintolisänä käytettäviä puristeita.
Teknologian avulla voitaisiin myös nostaa perinteisten tuotteiden, kuten leivän ravintoarvoa.
Kauran saatavuus on elintarviketuotannon tae. Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka kannustaakin viljelijöitä sopimusviljelijöiksi.
Mäki-Reinikan mukaan myös luomun merkitys on syytä pitää mielessä.
”Luomukauran kysyntä on 30 prosenttia tuotantoa suurempaa”, Mäki-Reinikka kertoo.
”Jos jostakin, niin juuri kaurasta kannattaa olla ylituotantoa.”
Tuulikki Viilo
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
