Kuntaliitos katkeroittaa yhä, vaikka Seinäjoen ja Nurmon yhdistymisestä on kulunut yli 10 vuotta – "Liitoksen puolesta äänestäneitä valtuutettuja ei edelleenkään tervehditä Nurmossa kaikissa piireissä"

Nurmolainen maatalousyrittäjä Aki Ylinen (kesk.) on istunut Seinäjoen kaupunginvaltuustossa vuodesta 2013 asti. Nurmolainen identiteetti ei häviä. Ylisten keskimmäisen broilerihallin seinässä on Nurmon kuntarajasta kertova tiekyltti. Kuva: Johannes Tervo

Maatalousyrittäjyyden lisäksi ison palan Aki Ylisen arjesta haukkaa kunnallispolitiikka. Ensimmäisellä valtuustokaudellaan Ylinen kävi Pro Nurmo -kansalaisliikkeen riveissä taistelun itsenäisen Nurmon puolesta.

Seinäjokeen liittymisestä järjestettiin neuvoa antava kansanäänestys, jossa yli 63 prosenttia vastusti kuntaliitosta. Silti Nurmon kunnanvaltuusto päätti pienimmällä mahdollisella marginaalilla, äänin 18–17 hyväksyä liitoksen.

"Kokouksen jälkeen oli todella petetty olo, kun kansanäänestyksen tulosta ei kunnioitettu. Nurmosta tuli Seinäjoen siirtomaa ja menetimme kehityskelpoisen kunnan", Ylinen sanoo MT:lle.

Yksi syvimpiä katkeruuden aiheita hänelle on se, että Seinäjoki pakkolunasti kuntaliitoksen toteuduttua nurmolaisten isäntien maita Roveksen alueella.

Nurmolainen identiteetti ei kuitenkaan häviä. Ylisten keskimmäisen broilerihallin seinässä on Nurmon kuntarajasta kertova tiekyltti. Myös perheen lapset on kasvatettu "nurmoolaisiksi", ja isä kirjoittaa mielellään lastensa suksiin ja luistimiin sanan Nurmo.

"Liitoshaavat nousevat nopeasti pintaan. Kuntaliitoksen puolesta äänestäneitä valtuutettuja ei edelleenkään tervehditä Nurmossa kaikissa piireissä."

Nykyään Aki Ylinen pitää nurmolaisten puolia Seinäjoen kaupunginvaltuustossa. Hän on istunut maakuntakeskuksen päätöksenteon ytimessä kaupunginhallituksessa vuodesta 2013 asti.

Ylinen ei voi enää päivittäin kiroilla kuntaliitoksen johdosta, sillä Seinäjoen elinvoimaisuus tuo uusia työpaikkoja myös Nurmoon.

Seinäjoen näkövinkkelistä kuntaliitos olikin menestys: talous on yllättävän hyvällä tolalla, kaupungin väkimäärä kasvaa ja yrittäjäbarometreissä tulee ykkössijoja.

Balsamia haavoihin tuo myös se, että Seinäjoen uusi kaupunginjohtaja Jaakko Kiiskilä on nurmolaistaustainen. Urheiluväki muistaa Kiiskilän entisenä superpesispelaajana.

Mutta siihen kehuminen saa jäädä. Ylisen mukaan Seinäjoki kuluttaa kehittämiseuronsa liikaa kantakaupunkiin. Pahin isku liitosalueille oli se, että lääkäripalvelut keskitettiin Nurmosta, Ylistarosta ja Peräseinäjoelta Seinäjoelle.

”Tähän ei ole saatu valitettavasti muutosta. Lääkärit eivät kuulemma suostu tulemaan Seinäjoelta muualle pitämään vastaanottoa ilman moderneja tutkimusvälineitä, kuten röntgeniä."

Silloin tällöin Seinäjoella on väläytelty myös lukioverkon tehostamista. Se tarkoittaisi Ylistaron, Nurmon ja Peräseinäjoen lukioiden lakkauttamista, ja kuoliniskua entisille kuntakeskuksille, Ylinen varoittaa.

Seinäjoen kaupunkialueen laajentuessa maatalouden harjoittaminen on muuttumassa vaikeammaksi Nurmossa.

Seinäjoen kaupunginvaltuusto päättää keväällä Osuuskaupan ABC-liikenneaseman rakentamisesta Nurmon keskustaan lukuisten kotieläintilojen läheisyyteen. Alueen farmareita kaavaratkaisu ei miellytä.

Ylinen toivoo, että huoltoasema voitaisiin rakentaa Lapuantien toiselle puolelle Nurmon liikuntahallin viereen. Se olisi järkevämpi ratkaisu myös Osuuskaupan kannalta, kun ABC:lle ei tarvitsisi ajaa kolmen liikenneympyrän kautta.

Koronavuoden aikana läheisen Kertunlaakson asuntoalueelta on tullut valituksia lietelannan levittämisestä pelloille ja liian isoilla maatalouskoneilla ajamisesta.

"Tämä on masentavaa vastakkainasettelua. Ei ole kiva mennä peltotöihin, jos kriittinen naapuriasukki näyttää keskisormea. Kaupungistuminen on Seinäjoella haaste maataloudelle", Ylinen sanoo.

Aki Ylinen vastusti keväällä 2019 keskustan menemistä hallitukseen eduskuntavaalien rökäletappion jälkeen.

"Jos keskustan kuntavaalit menevät pommiin, veikkaan, että meillä ei ole hallitusta ja sotekin kaatuu taas."

MTK Nurmon puheenjohtajaa harmittaa erityisesti Sanna Marinin (sd.) hallituksen viimesyksyinen päätös kiristää polttoturpeen verotusta tuntuvasti. Korotus tuli voimaan tämän vuoden alusta.

Ylisen mukaan tyhmällä turvepäätöksellä keskusta kääntää selän maaseudun ihmisille, sekä niille, jotka saavat elantonsa turpeesta että niille, jotka lämmittävät turpeella.

Nurmolainen maatalousyrittäjä muistuttaa, että esimerkiksi kivihiilen polttaminen ei ole yhtään sen kestävämpi ratkaisu kuin turpeen polttaminen.

"Suomen on älytöntä pyrkiä esimerkkioppilaaksi ilmastonmuutoksessa, kun meidän osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on promillen luokkaa. Nykyisillä ratkaisuilla onnistumme vain pilaamaan Suomen kilpailukyvyn ja työpaikat."

Ylinen kehottaa keskustaa lopettaa kaupunkilaisten kosiskelun ja palauttamaan maaseudun äänen politiikanteon keskiöön.

Lue lisää: Ylisen tilalla Nurmossa on kasvatettu broilereita kahdessa sukupolvessa jo täydet 50 vuotta – Nykyään perheellä on Atrian ainoa Showroom-esittelykanala