Näin suomalaiset testamenttaavat hyväntekeväisyyteen: Rahaa Itämerelle, kissoille ja Naisten Pankille

Testamenttilahjoitusten määrä on kasvanut sen jälkeen, kun järjestöt ovat ruvenneet niitä selvästi markkinoimaan. Merikotka kuuluu niihin uhanalaisiin lajeihin, joita lahjoitusvaroin tehty työ on auttanut. Kuva: Markku Vuorikari

Ympäristöjärjestö WWF kertoo tiedotteessa, että tiistai on nimetty kansainväliseksi testamenttilahjoitusten teemapäiväksi. Viestiä tehostetaan vetoavalla tarinalla kolmikymppisestä lahjoittajasta, joka on jo testamentannut varoja järjestölle toivoen niiden päätyvän lumileopardien ja susien suojeluun.

Järjestön pääsihteeri Liisa Rohweder kuitenkin toteaa puhelimessa, että todellisuudessa näin tarkkaan ei toiveitaan kannata kiinnittää johonkin kohteeseen. Testamentti saattaa tulla voimaan vasta vuosikymmenten päästä, jolloin järjestön toiminta voi olla muuttunut. Siksi tarkoitus täsmennetään lahjoittajan kanssa keskustellen laajemmin esimerkiksi uhanalaisten eläinten suojeluun.

Ihmisten valitsemat rahoituskohteet vaihtelevat: "Suomen luonto kiinnostaa kohteena, samoin Itämeri mutta myös muualla tehtävä työ eläinlajien kuten juuri lumileopardin suojelemiseksi."

Mahdollisuus ottaa vastaan testamenttivaroja on ollut yleishyödyllisillä järjestöillä pitkään. WWF Suomen yksityisen varainhankinnan tuloista testamentit muodostivat heinäkuussa päättyneellä tilikaudella yhden prosentin, mikä tarkoitti noin 100 000 euroa.

Testamenttien varaan ei luonnollisestikaan voi toimintaa budjetoida, koska niiden määrä vaihtelee, Rohweder muistuttaa.

"Niitä on kuitenkin tehty enemmän sen jälkeen, kun asiaa alettiin viestinnässä tuoda selkeämmin esille kolmisen vuotta sitten."

Myös Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) talouspäällikkö Pekka Kassila arvioi kiinnostuksen testamentteihin lisääntyneen viime vuosina. Se näkyy ennen kaikkea niin, että testamenttilahjoituksista tulee enemmän suoria yhteydenottoja.

Julkisuudessa on enemmän puhuttu testamenttien teosta ja siitä, että sen voi jakaa läheisten ihmisten lisäksi myös aiheisiin, jotka ovat itselle elämässä tärkeitä, hän arvelee.

SLL on saanut viiden viime vuoden aikana kuusi testamenttilahjoitusta, joista on kertynyt vuodessa keskimäärin laskien vähän alle 100 000 euron verottomat lahjoitukset järjestölle. Niiden osuus yksityisistä lahjoituksista on ollut noin neljännes.

SLL on ollut kaikissa tapauksissa yksi edunsaajista, läheisten sekä usein myös muiden järjestöjen kanssa.

Kirkon ulkomaanavussa (KUA) testamenttien merkitys on lisääntynyt tällä vuosikymmenellä ainakin euromääräisesti. Summat vaihtelevat kuitenkin selvästi vuodesta toiseen. Viime vuonna niiden yhteismäärä oli lähes 1,5 miljoonaa euroa, toissa vuonna puolet vähemmän, osoittaa varainhankintapäällikkö Johanna Karjalaisen toimittama lista.

"Osuus kaikista lahjoituksista vaihtelee sekin vuosittain. Sitä selittää myös, onko jonain vuonna ollut isoja katastrofeja kuten viime vuonna, jolloin niitä oli kaksi", hän sanoo.

Vuosina 2013—2015 testamentit ovat muodostaneet 9—14 prosenttia lahjoituksista.

Valtaosa testamenteista on kirjoitettu niin, että varat lahjoitetaan kohdentamattomina KUA:n toimintaan, Karjalainen kertoo.

Ne, joissa on esitetty toive käytöstä, noudattavat lahjoituskeräysten kohteita joko kohderyhmän tai -maan mukaan. Lisäksi jotkut testamentit on suunnattu katastrofiavulle tai Naisten Pankille.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liitto SEY saa testamenttilahjoituksia, mutta niiden määrä ja lahjoitussummat vaihtelevat vuosittain, kertoo varainhankintapäällikkö Jemina Heinonen.

Hänen mukaansa viime vuosina ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia testamenttien määrissä.

"Lahjoitukset ja testamentit mahdollistavat toimintamme. Muun muassa eläinsuojeluneuvonnan toteuttamisessa ne ovat välttämättömiä", hän korostaa.

Se, mikä on näkyvissä, on lahjoittajien kasvanut luottamus järjestön työhön.

"Yhä useammin testamentti on osoitettu SE:lle yleensä käytettäväksi liiton parhaaksi katsomalla tavalla. Toki edelleen jotkut haluavat testamentata tietylle paikallisyhdistykselle tai vaikka kissojen hyväksi. Sitten lahjoittajan toive pyritään täyttämään mahdollisimman tarkoin."

Kierros ympäristö- ja kehitysjärjestöjen verkkosivuilla osoittaa, että useimmilla on muiden lahjoitusten joukossa erilliset ohjeet testamentin teolle.

"Varainkeräys on osoittautunut työlääksi ja kovasti kilpailluksi alueeksi. Vanhat toimintamallit eivät enää tuota kunnolla", toteaa maaseudun kehitysjärjestö FFD ry:n ohjelmajohtaja Tiina Huvio.

Hän arvelee, että parhaiten pärjäävät ne, joilla on jo laaja julkisuus sekä varoja panostaa kokopäiväiseen, varainhankintaan erikoistuneeseen henkilöstöön.

FFD:n varainhankinta on kokonaisuutena pienimuotoista, lahjoitusten osuus on budjetista alle 0,5 prosenttia. Testamentteja ei ole saatu, eikä niitä ole erityisesti tavoiteltukaan.

On myös eri asia kerätä rahaa lapsille kehitysmaissa kuin ruuantuotannon ja metsätalouden kehittämiseen, vaikka pohjimmiltaan kysymys on samasta eli köyhyyden ehkäisemisestä ja keinot vain eroavat.

"Metsäosuuskuntien ja vihannesviljelijöiden tukeminen ei ole niin vetoavaa - erityisesti, kun siitä halutaan tehdä yrittäjille kaupallisesti kannattavaa", Tiina Huvio sanoo.