MT-gallup: 60 prosenttia suomalaisista pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla
Tutkijan mukaan runsas uutisointi lisää pelkoa, mutta itseen kohdistuvaa väkivaltaa ei välttämättä pelätä.
Näkyvä uutisointi väkivaltarikoksista herättää rikollisuuden pelkoa. Kuva: Emmi KorhonenVäkivallan lisääntymisen pelko on suurimmillaan taajaan asutuissa kunnissa. Niissä 66 prosenttia pelkää väkivallan lisääntyvän julkisilla paikoilla, selviää MT:n teettämässä kyselyssä.
Maaseudulla asuvien keskuudessa pelkoa kokee 55 prosenttia. 38 prosenttia ei koe pelkoa. Kaupungeissa prosentit ovat 56 ja 38.
Kaikista suomalaisista 60 prosenttia pelkää väkivallan lisääntymistä julkisilla paikoilla ja 33 prosenttia ei pelkää.
Naiset pelkäävät enemmän kuin miehet, vanhat enemmän kuin nuoret.
Tarkka kysymys oli, pelkäätkö väkivaltarikosten lisääntymistä julkisilla paikoilla.
Aihe on ajankohtainen, sillä oppositio ilmoitti torstaina välikysymyksestä katujengirikollisuudesta.
Perussuomalaiset haluaisivat esimerkiksi kiristää maahanmuuttopolitiikkaa ja kokoomus tiukentaa kotoutumisen säännöksiä.
”Kokoomus on varoittanut nuoriso- ja katujengirikollisuuden noususta jo pitkään”, kansanedustaja Mari-Leena Talvitie (kok.) kirjoittaa välikysymystiedotteessa.
Perussuomalaisia äänestävillä pelko väkivallan lisääntymisestä on suurin. Heistä 81 prosenttia pelkää ja 18 prosenttia ei pelkää. Kokoomuksen kannattajissa vastaavat luvut ovat 60 ja 32 prosenttia.
Muiden välikysymykseen osallistuvien oppositiopuolueiden äänestäjien määrä kyselyssä on niin pieni, että tulos ei ole pätevä.
Sosiaalidemokraateista 47 prosenttia pelkää ja päinvastoin ajattelee 46 prosenttia. Keskustalla vastaavat luvut ovat 67 ja 21.
Mediassa uutisointi katujen väkivallasta on viime aikoina kulminoitunut nuorten tekemiin katuryöstöihin ja jengiväkivaltaan Helsingissä.
Gallupin mukaan Helsingissä väkivallan lisääntymistä pelätään vähemmän kuin Suomessa keskimäärin. Helsingissä asuvista vastaajista 54 prosenttia pelkää ja 38 ei pelkää.
Alle 15-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on lisääntynyt lähivuosina. Tilastokeskuksen mukaan heidän tekemiensä pahoinpitelyjen määrä kasvoi 23,4 prosenttia vuonna 2021. Määrä on kasvanut vuodesta 2014 lähtien. Viime vuonna alle 15-vuotiaat tekivät reilut 2 000 pahoinpitelyrikosta.
Samaan aikaan 18–20-vuotiaiden tekemät pahoinpitelyrikokset ovat puolittuneet alle 2 000:een.
Suurimman osan rikoksista tekee pieni joukko ja nuorisorikollisuus laajemmassa kuvassa on rauhoittunut.
”Nuorisorikollisuus on vähentynyt jo vuosikymmeniä ja rikollisuus on läsnä yhä pienemmälle osalle nuorista”, tutkijatohtori Markus Kaakinen Suomen akatemiasta sanoo.
Gallupissa kysyttiin väkivaltarikollisuuden lisääntymisen pelosta. Se on eri asia kuin pelätä itseen kohdistuvaa väkivaltaa.
Kaakisen mukaan näkyvä uutisointi väkivaltarikoksista herättää rikollisuuden pelkoa. Varsinkin jos seuraa valtamediaa enemmän sosiaalista tai vaihtoehtoista mediaa.
”Pelko ei välttämättä liity todennäköisyyteen päätyä kadulla väkivallan tai ryöstön kohteeksi vaan vakavaan ja pelottavaksi koettuun ilmiöön.”
Mukaan sekoittuu myös yhteiskunnallista tyytymättömyyttä.
Kaakisen arvio on, että julkinen keskustelu on suhteetonta väkivallan riskiin verrattuna.
”Väkivallan kohtaamisen todennäköisyys on kaikkialla erittäin pieni. Katuväkivalta ei ole sellaisella tasolla, että se laajalti uhkaisi suomalaisten arjen turvallisuutta”, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutissa tutkijana toimiva Kaakinen sanoo.
Toki osa pelosta on aitoa.
”Jos pelkää omalle kohdalle osuvaa väkivaltaa, niin se voi supistaa arkea. Alkaa ehkä välttää julkisia tiloja ja rajoittaa omia rutiineja. Silloin se on myös hyvinvointiin liittyvä asia.”
Kyselyn toteutti Kantar TNS Agri joulukuussa. Siihen vastasi 1 029 täysi-ikäistä suomalaista. Virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
