Eläke joka ei elätä

uutistausta

Tasavallan presidentti pärjäisi pienemmilläkin tuloilla. Elinkeinoelämän keskusliiton kärkimiesten mielestä niin pärjäisivät myös yritysten työntekijät.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen johtajan Juhana Vartiaisen mukaan matalat palkat lisäävät tuottavuutta ja työllisyyttä.

Ekonomistin pöydällä merkitsevät madaltuvat palkat yksittäisen maan sisäistä devalvaatiota.

Laajan matalapalkkasektorin inhimillisiä vaikutuksia voi tutkia Suomen kaltaisessa vientivetoisessa teollisuusmaassa Saksassa.

Saksallahan menee tosi hyvin. Maan vienti kasvoi ulkomaankauppaliiton BGA:n mukaan vuonna 2012 neljän prosentin vauhdilla. Saksan valtiovarainministeriö juhli keskellä pahinta talouskriisiä kaikkien aikojen suurinta, yli 600 miljardin euron verokertymää.

Kymmenkunta vuotta sitten Saksassa toteutetut ankarat työmarkkinauudistukset, matalapalkka-alojen sekä epätyypillisten työsuhteiden lisääminen, ovat johtaneet korkeaan työllisyyteen.

Eurostatin mittaama työttömyysprosentti 5,4 on Itävallan ja Luxemburgin jälkeen EU:n kolmanneksi pienin.

Kaikki työllisyys – myös matalapalkkainen – lisää tuloverojen, yhteisöverojen ja sosiaaliturvamaksujen kertymää.

Saksan kansantalous ja teollisuuden tuottavuus ovat kasvaneet reippaasti palkkoja nopeammin.

Joka viides työntekijä ansaitsee Saksassa vähemmän kuin 10 euroa tunnissa. Matalapalkaksi lasketaan ansio, joka jää enemmän kuin kaksi kolmasosaa keskimääräisen ansion alapuolelle.

Suomessa virinneessä palkkakeskustelussa on jäänyt huomiotta ilmiön seuraava vaihe.

Suomen ja Saksan eläketurva perustuu rakenteellisesti samaan malliin. Työeläkkeen perustana on vuosittaisista ansioista kertynyt eläkemaksu.

Esimerkiksi 7,50 euron tuntipalkalla ikänsä työskennellyt, nyt 53-vuotias saksalaisnainen tietää saavansa 437,49 euron eläkkeen. Miljoonia hänen kohtalotovereitaan työskentelee leipomoissa, jakeluautoissa ja partureissa. Täyspäiväisen elämäntyön jälkeen odottaa 400–600 euron eläke.

Suurista ikäluokista 40 prosenttia uhkaa pudota pitkäaikaisen työsuhteen ja matalapalkan jälkeen eläkkeelle, joka jää perustoimeentulorajan 850 euroa kuukaudessa, alapuolelle.

Matalapalkkoja seuraava vanhuusköyhyys uhkaa Saksassa 5–8:aa miljoonaa ihmistä.

Eikä vanhuusköyhyys ole vain tulevaisuuden uhka. Jo nyt köyhyys lisääntyy Saksassa yli 65-vuotiaiden keskuudessa voimakkaammin kuin missään muussa ikäryhmässä.

Suomessa on nyt 1,3 miljoonaa eläkkeensaajaa. Keskimääräinen maksettu eläke on 1 400 euroa kuukaudessa.

Eläketurvakeskuksen laskentamalleissa on havaittu, että esimerkiksi noin 50 vuoden iässä kohdattu työttömyys voi helposti pudottaa eläkkeestä kolmanneksen pois. Suomessa elää suuri joukko ikäihmisiä hyvin pienillä, köyhyyden riskirajaa hipovilla eläkkeillä. Eläkekertymän heikennykset siirtävät köyhyysrajan kylmälle puolelle nopeasti suuren joukon ihmisiä.

Euroopan rikkaimmassa maassa on puistoissa tyhjiä pulloja keräävä mummo ihan tavallinen näky.

Kuinkahan moni suomalainen haluaa oman mummonsa roskiksia kaivelemaan?

Avaa artikkelin PDF