Sotilasprofessori kertoo, miksi Puolustusvoimat luopui kerrostaloja ja siltojakin vahvemmasta Salpalinjasta

Rakennelmasta päätettiin aikanaan luopua sotilasprofessori Janne Mäkitalon mukaan muun muassa siksi, ettei Puolustusvoimien aiempaa vähäisempiä resursseja ollut mahdollista irrottaa Salpalinjan hallinnointiin. Kuva: Johannes Wiehn

MT kertoi tiistaina Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun insinööriopiskelijoiden selvityksestä, jonka mukaan Salpalinjan rakenteet ovat lujempia kuin nykyiset kerrostalot tai sillat.

Maaseudun Tulevaisuuden tavoittama maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen sotilasprofessori, everstiluutnantti Janne Mäkitalo toteaa, ettei Salpalinjan vahvuus tullut hänelle yllätyksenä.

"Salpalinjan tutkimuskirjallisuuteen perehtyneet ovat kyllä tienneet että kyseessä oli paitsi pohjoismaiden suurin, myös laadukkain rakennusurakka. Vaikka ajat olivat kovat, panostettiin linnoitteiden teknisiin ja materiaalisiin laatuvaatimuksiin kovasti", hän sanoo.

Jopa Puolustusvoimat on Mäkitalon mukaan tutkinut Salpalinjan vahvuutta vielä vuosituhannen vaihteessa. Silloin vahvuutta tutkittiin nykyaikaisten tykistöaseiden ja ilmasta-maahan -vaikuttamisen näkökulmasta.

Vaikka Salpalinja onkin vahva, ei sillä enää pitkään aikaan ole ollut sotilaallista merkitystä. Puolustusvoimien hallinnasta rakennelma siirtyi pois vuonna 2003. Sotilasprofessorin mukaan Salpalinjan sotilaallisen merkityksen hiipumisen taustalla on kaksi asiaa. Vuosien varrella niin sodan kuva kuin suomalainen sotataitokin ovat muuttuneet.

Toisen maailmansodan kokemusten perusteella on Mäkitalon mukaan ymmärretty, ettei mikään kantalinnoitettu puolustuslinja ole murtamaton, jos hyökkääjä keskittää tulivoimansa tietylle painopistealueelle. Toisaalta myös asetekniikan kehitys on johtanut siihen, etteivät linnoitteet enää tarjoa sotilaallisessa mielessä kunnollista suojaa.

"Kun tiedustelujärjestelmien sensoriteknologia kehittyi, tällaiset staattiset kohteet pystyttiin jo vuosikymmeniä sitten paikantamaan ja maalittamaan. Täsmäaseiden kehityttyä voimakkaasti 1980-luvulla yksittäiset bunkkeritkin kyettiin varmuudella tuhoamaan, jos niin haluttiin", Mäkitalo sanoo.

Sotataidon muutoksessa Salpalinjan kannalta olennaista on sotilasprofessorin mukaan se, että Suomessa siirryttiin vuonna 1971 alueelliseen puolustusjärjestelmään, jossa korostettiin syvyyden merkitystä. Vielä 1950-luvulla vallalla oli niin sanottu linjapuolustusperiaate.

"Hyökkääjän voimaa kulutetaan syvällä alueella paikallisjoukkojen sissien ja yleisjoukkojen prikaatien aktiivisella puolustustaistelulla, mikä sisältää viivytystä, vastahyökkäyksiä ja tärkeimpien maastonkohtien hallussapitoa. Ratkaisuvaiheessa tehdään voimakkaalla reservillä laajempi vastahyökkäys", Mäkitalo valaisee alueellisen puolustusjärjestelmän ideaa.

Salpalinjan kaltainen varsin ohut, mutta leveä puolustusasema ei tällaisen dynaamisen ja liikkuvan puolustuksen taktiikkaan enää sopinut.

Rakennelmasta päätettiin aikanaan luopua Mäkitalon mukaan myös siksi, ettei Puolustusvoimien aiempaa vähäisempiä resursseja ollut mahdollista irrottaa Salpalinjan hallinnointiin.

"Koska Salpalinjalla alkoi olla jo kulttuurihistoriallistakin merkitystä, olisi linnoitteita pitänyt jatkuvasti tarkkailla ja valvoa. Tällainen kulttuurin vaaliminen ei oikein ole puolustusvoimien ydinbisnestä", sotilasprofessori perustelee.

Mäkitalon mukaan joitain Salpalinjan kohteita pidettiin käyttökunnossa vielä 1970-luvullakin. Tuolloin kyse oli kuitenkin enää lähinnä sodan ajan kenttäsairaanhoitoon ja johtamispaikoiksi soveltuvista suuremmista tiloista.

"Sekä kenttäsairaanhoito että johtamispaikat ovat nykyään liikkuvia, joko pyörillä tai konteissa, joten Salpalinjalla ei enää tässäkään mielessä ole sotilaallista arvoa", hän sanoo.

Jos Mäkitalo joutuisi sotatilanteessa suojautumaan äkilliseltä tulivaikutukselta, ei hän jäisi mäntykankaalle makaamaan, jos vieressä olisi Salpalinjan linnoite.

"Perusteluksi riittää kun käy yhdessä konekivääri- ja miehistökorsussa sisällä. Tulee aika turvallinen olo", Mäkitalo sanoo.

Lue lisää:

Salpalinjan rakenteet ovat lujempia kuin nykyiset kerrostalot tai sillat