Hallituksen eväät ovat loppumassa

SDP:n puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) ennakoi viime viikon torstaina, että valtion velkasuhteen taittamistavoitteesta voidaan luopua. Hallitusohjelman mukaan valtion velkasuhde käännetään laskuun vaalikauden loppuun mennessä.

Pohdintansa tueksi Urpilainen oli koonnut joukon talouspolitiikan asiantuntijoita. Urpilaisen mielestä hennot kasvun oraat saattavat tukehtua säästöjen alle.

Urpilaisen kannanotto sai toisen päähallituspuolueen, kokoomuksen, hermostumaan. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) muistutti, että velkasuhteen kääntäminen laskuun on hallituksen talouspolitiikan keskeinen pilari (HS 31.1.).

Sasin mukaan kirjaus tehtiin hallitusohjelmaan, jotta hallituksen talouspolitiikka olisi uskottavaa. Sasin mielestä myös moni luottoluokittaja kysyy, onko hallitus enää uskottava.

Kansaedustaja Ben Zyskowiczin (kok.) mielestä ei pitäisi keksiä mitään syitä, puhumattakaan tekosyitä, joilla pyritään välttämään tarpeellisia tasapainottamistoimia.

Vaikka Urpilainen näyttää olevan valmis luopumaan hallitusohjelman talouspoliittisesta ankkurista, hän muistutti hallitusohjelmassa sovitusta leikkausten ja veronkorotusten suhteesta. Jos säästötoimia tehdään, pitää ne Urpilaisen mielestä jakaa tasan veronkorotuksien ja menoleikkausten kesken.

Urpilaisen torstaista tiedotustilaisuutta voi pitää poliittisena operaationa, koska pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli samaan aikaan ulkomailla. Mielipidemittauksissa neljännelle sijalle juuttunut SDP tarvitsi jonkinlaisen irtioton epäoikeudenmukaiseksi kannattajien keskuudessa koetusta politiikasta.

Suurena yllätyksenä Urpilaisen pohdinta ei tullut, koska SDP:n lehden Demokraatin pääkirjoituksessa nostettiin jo torstaina esiin maaliskuun budjettiriihen kiistanaiheita.

Myös Urpilaisen oma asema puolueensa puheenjohtajana tarvitsee vahvistusta, koska tyytymättömyys häntä kohtaan on SDP:n sisällä kasvanut.

Pohtimalla ääneen, sinänsä aiheellisesti, hallituksen säästöpolitiikan sopivuutta nykyiseen taloustilanteeseen, heitti Urpilainen pallon kokoomukselle. Päätti hallitus maaliskuun budjettiriihessä mitä tahansa, voidaan SDP:ssä vastuu epämiellyttävistä päätöksistä sysätä kokoomuksen vastuulle.

Samalla lähti viesti myös mielipidemittauksissa eroa muihin puolueisiin repineelle keskustalle. Jos keskusta voittaa noin vuoden kuluttua pidettävät eduskuntavaalit, saa puolue nykyiseltä hallituksesta perintönä kaiken muun lisäksi edelleen kasvavan valtionvelan.

Valtion velkaantumisen taittamisen lisäksi kuuden puolueen hallituksen kärkihankkeita ovat sekä kuntarakenteen että sosiaali- ja terveyspalvelujen (sote) uudistamiset. Nämä hankkeet ovat olleet alusta saakka suurissa vaikeuksissa. Esityksiä ovat arvostelleet useiden hallituspuolueiden kansanedustajien lisäksi muun muassa oikeusoppineet, sote-asiantuntijat sekä kuntapäättäjät.

Haastetta hallituksen keväälle tuo myös se, että kolme ministeriä on ilmoittanut pyrkivänsä kevään eurovaaleissa Euroopan parlamenttiin. Spekulaatioissa myös pääministerin arvellaan lähtevän komissaariksi.

Hallituksen uskottavuus on jo monen hallituksen ajan ollut pääministerin ja valtiovarainministerin keskinäisen yhteistyön ja luottamuksen varassa. Jos toisen päähallituspuolueen puheenjohtaja ja valtiovarainministeri on sitä mieltä, että hallituksen talouspolitiikan keskeisestä tavoitteesta voidaan luopua, mitä hallitusohjelmasta on enää jäljellä?

Viime viikon perusteella voi päätellä, että hallituksen eväät on syöty ja reppu tyhjä.

Avaa artikkelin PDF