Ruokaerien pilkkominen nostaa tuntuvasti kuljetuskustannuksia
Parikkalan aluekeittiön perunat, vihannekset ja juurekset tulevat lähialueita. Päivi Katainen pakkaa kuljetukseen lähteviä yksittäisannoksia. Kuva: Viestilehtien arkistoEtelä-Karjalan hankintapalvelut vastaa maakunnan kuntien tavara- ja palveluhankinnoista.
Kuntien tavaraostoista vastaava hankintapäällikkö Jyrki Mikkola kertoo, että pelkästään kuntien listalla on vuosittain noin 60 erilaista yhteishankintoina kilpailutettavaa tuoteryhmää.
Mikkola arvioi, että valtaosa hankinnoista kilpailutetaan – säästöjen vuoksi.
”Kun päivittäin tutkin kilpailuttamisen tuloksia, yritysten tarjouksissa on isoja eroja.”
Pääsääntöisesti yli 5 000 euron suuruiset – eli reilusti alle vaadittujen kynnysarvojen – hankinnat kilpailutetaan.
”Vähäisissäkin hankinnoissa pyydetään tarjoukset kevyellä menettelyllä, vähintään kolmelta toimijalta.”
Maakunnan ruokapalvelun kotimaisuusaste vaihtelee vuoden mittaan. Mikkolan mukaan kotimaisten elintarvikkeiden osuus on 50–70 prosenttia. Lähiruuan osuus on 5–10 prosenttia.
”Lähiruokahankinnat painottuvat leipomo- ja tuoretuotteisiin, kuten perunoihin ja porkkanoihin.”
Mikkola sanoo, että lähiruuan mahdollisuuksia on yritetty parantaa muun muassa pilkkomalla hankintaerien kokoja.
”Kotimaisuuteen ja paikallisuuteen suhtaudutaan myönteisesti, mutta syrjiä ei saa. Esimerkiksi tuoretuotteissa ja leipomotuotteissa lähiruoka painottuu jo haluttujen toimitusaikojen vuoksi”.
Maakunnassa on myös linjattu, että paikallisia toimijat kartoitetaan ja että heille pitää antaa mahdollisuus.
”Leipomotuotteista emme useinkaan ole saaneet tarjouksia. Leipomolle on houkuttelevampaa viedä erät kauppoihin kuin jakaa ne laitoksiin”, hän mainitsee.
Realismia myös tarvitaan. Hankintojen kokonaisuus on yritettävä pitää kasassa eikä voi mennä äärimmäisyyksiin, Mikkola linjaa.
”Osatarjouksia voi jättää tietyistä kokonaisuuksista. Toimituksia ei tarvitse tarjota kaikkiin kohteisiin.”
Teollisia elintarvikkeita ostetaan tukuista isoja eriä kerrallaan.
”Ei ole tehokasta, että samassa paikassa käy monta tavarantoimittajaa. Kustannuksissa voi säästään isonkin summa.”
”Jos esimerkiksi lihat ja lihajalosteet toimittaisi kaksi eri toimijaa, kaksinkertaiset kuljetuskustannukset merkitsisivät noin 50 000 euron lisälaskua vuodessa.”
Kunnassa kilpailutusrumban pyörittäminen on muun toimen ohessa raskasta. Siksi monet kunnat ovat siirtäneetkin vastuun yhteisille hankintarenkaille.
”Aikaa kuluu nykyään tarjouspyyntöjen valmisteluun, kun ennen vertailtiin paljon saatuja tarjouksia.”
”Kun nyt käytössä ovat myös sähköiset kilpailutusjärjestelmät, ongelmat ovat vähentyneet merkittävästi.”
Etelä-Karjalassa toimii nyt viisi kokeilukeittiötä eri kuntien alueella. Keittiöt voivat hankkia tuotteita sopimusten ulkopuolelta, jotta lähiruuan tuottajia voidaan testata.
Yksi kokeilija on Parikkalan aluekeittiö. Kunnan ruoka- ja puhtauspalvelupäällikkö Jaana Pitkänen sanoo, että keittiöön ostettaisiin enemmänkin läheltä, jos vain tarjontaa olisi.
”Tuottajien pitäisi liittoutua yhteen”, hän vinkkaa.
Suurin osa elintarvikkeista tulee tukusta. Keittiö hyödyntää paikallisia leipomoita. Perunat, sipulit ja juurekset tulevat läheltä. Raaka-aineiden menekkiä on suuri. Päivittäin valmistuu 800 lounasta.
”Lihajalosteita ei ole Parikkalassa riittävästi tarjolla. Keittiössä käytetään nyt valmiiksi kypsennettyä lihaa.”
JANNE IMPIÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
