Meren ja sisävesien hoitosuunnitelmat valmistuivat vuosille 2022–2027 – Energiateollisuus huolissaan säätövoiman tuotannon rajoittumisesta

Vesivoima on usein törmäyskurssilla virtavesien kunnostuksen kanssa. Padot muodostavat etenemisesteitä harvinaistuneille vaelluskaloille. Kuva: Antti Kantola

Valtioneuvosto on päättänyt merenhoitosuunnitelmasta sekä seitsemästä alueellisesta vesienhoitosuunnitelmasta vuosille 2022–2027. Niissä esitetään toimet, joiden avulla pyritään saavuttamaan meren ja vesien hyvä tila.

"Työ vaatii aikaa, kärsivällisyyttä, rahaa ja kaikkien toimijoiden yhteistyötä. Puhtaat vedet ja meri ovat ihmisen ja luonnon olemassaolon perusta ja välttämättömiä myös taloudelliselle toiminnalle”, ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo tiedotteessa.

Hyvä tila tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.

Suomen kaikki merialueet ovat rehevöityneitä ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta. Meriluonnon monimuotoisuuden tila on heikko varsinkin Suomenlahdella ja Saaristomerellä. Esimerkiksi itämerennorppa, monet merilinnuista ja useat pohjan elinympäristöt ovat heikossa tilassa. Ankeriaan tilanne on hyvin huolestuttava, eivätkä meritaimenkannat ole elpyneet riittävästi.

Tarkoitus on vähentää ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, roskien määrää sekä onnettomuusriskejä. Eniten uusia toimenpiteitä on laadittu ravinnekuormituksen, rehevöitymisen ja roskaantumisen vähentämiseksi sekä meriluonnon suojelun edistämiseksi. Työnsarkaa riittää muun muassa alusten jätevesipäästöjen sekä rannikkoalueiden erikoiskasvintuotannon ja turkistuotannon hajakuormituksen vähentämisessä.

”Hallitus on sitoutunut myös Saaristomeri-ohjelmaan. Sen avulla Saaristomeren valuma-alueella vähennetään maatalouden ravinnekuormitusta siten, että se voidaan vuoteen 2027 mennessä poistaa Itämeren suojelukomission ylläpitämältä suurimpien kuormittajien listalta”, Kari huomauttaa.

Meren roskaantumista vähennetään muun muassa vähentämällä hulevesien ja jätevesien kuormitusta sekä hillitsemällä tieliikenteen, tekonurmikenttien ja maatalouden mikromuovipäästöjä.

Merenpohjan vahinkoja vähennetään parantamalla pienruoppausten suunnitelmallisuutta, neuvontaa ja kehittämällä ympäristötekniikoita.

Monimuotoisuuden turvaamiseksi laajennetaan ja tehostetaan merellistä suojelualueverkostoa sekä edistetään ennallistamis- ja kunnostustoimia.

Merenhoitosuunnitelman ovat valmistelleet ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) yhteistyössä rannikon elykeskusten sekä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä sisäministeriön kanssa.

Järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Rannikkovesien tila on huonompi, vain kuudennes niiden pinta-alasta on hyvässä tilassa. Pohjavedet ovat suurelta osin hyvässä tilassa.

Suurin ongelma on rehevöityminen. Ravinnepäästöjä tulee vähentää kaikista lähteistä, erityisesti hajakuormituksesta.

Vesienhoitosuunnitelmissa on esitetty uusia ja entistä laajemmalle alueelle ulottuvia toimia, joilla vähennetään maa- ja metsätalouden hajakuormitusta, parannetaan happamien sulfaattimaiden vesienhallintaa ja yhdyskuntien jätevesien käsittelyä sekä kunnostetaan vesistöjä.

Vesiensuojelun tehostamisohjelmalla rahoitetaan kunnostushankkeita, vähennetään haitallisten aineiden päätymistä kaupunkivesiin sekä tuetaan maatalouden uusien vesiensuojelukeinojen tutkimusta ja kokeiluja sekä käyttöönottoa.

Lisäksi Helmi-elinympäristöohjelmalla on rahoitettu pienvesien sekä rantaluonnon kunnostuksia. Maa- ja metsätalousministeriön käynnistämällä Nousu-ohjelmalla osaltaan parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä.

Vesienhoitosuunnitelmat on valmisteltu elykeskuksissa yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Energiateollisuus ry:n mukaan vesienhoitosuunnitelmat vaarantavat Suomen sähköjärjestelmän toimivuutta.

"Esityksen toimenpiteet muun muassa minimivirtaamista aiheuttavat haitan alueella toimiville vesivoimayhtiöille vähentämällä sähköjärjestelmää ylläpitävän säätövoiman tuotantoa jopa 20 prosenttia kesäaikana, Energiateollisuus ry:n asiantuntija Marja Rankila. sanoo tiedotteessa.

"Hienoa on kuitenkin se, että säätövoiman merkitystä jatkoselvitetään. Vesivoima-ala on mielellään tässä työssä mukana", Rankila jatkaa.