Samperin savottaon aitoa kulttuurihistoriaa
Samperin savotta Savukoskella on yksi merkittävimpiä kulttuurihistoriakohteita valtion mailla.
Nuortin konesavotta oli ensimmäinen yritys hankkia puita konevoimin laajoista erämaista ja toimittaa ne Kemijokivarteen.
Kahdella höytyveturilla vedettiin isoja puutavararekiä hakkuualoilta varastoihin. Yhdellä vedolla tuli 400–600 tukkia. Veturitien pituus oli yli 30 kilometriä.
Samperin savotta toimi vuosina 1913–1916. Nimensä savotta sai Kemi-yhtiön metsäpäällikön Hugo Richard Sandbergin mukaan.
Parhaimmillaan savotassa oli lähes 500 miestä ja yli sata hevosta.
Maastossa on yhä nähtävillä veturitien ja siihen liittyvien rakenteiden jäänteitä. Jänesojan pumppuasema sekä niin sanottu suttikämppä ovat edelleen pystyssä ja niihin pääsee vapaasti tutustumaan.
Pumppuasemilta otettiin vettä sekä höyryvetureihin että tien jäädyttämiseen. Suttikämpissä miehet punoivat kuloheinästä palmikoita, joita tarvittiin alamäissä jarruttamaan kuormia.
Metsähallitus tarkasti koko veturitielinjan, sikäli kun se vielä tiedettiin. Linjan varrelta inventoitiin ja dokumentoitiin rakenteet ja kämpänpohjat.
Savukosken Tulppiossa sijaitseva kämppäkartano ja toinen vetureista kuuluvat valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Nuortin konesavotta on merkittävä osa Savukosken ja koko Suomen teollistumisen ja metsätalouden historiaa.
Savukosken kunnan koillisosassa Metsähallitus tutki noin sata tuhatta hehtaaria metsätalousmaata.
Muita kulttuuriperintökohteita löytyi lähes 180. Niiden joukossa on erilaisia sotahistoriakohteita sekä pyyntikuoppaketju.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
