Ulkoasiainvaliokunnalta analyysi Venäjästä ja Natosta – “sotilaallinen konflikti epätodennäköinen”

Paavo Arhinmäen (vas.) mukaan Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen muun muassa mietinnön Nato-kirjauksesta. Kuva: Markku Ulander

Suomen turvallisuuspoliittinen asema on edelleen vakaa, vaikka Itämeren alueella on esiintynyt Venäjän ja Naton voimannäyttöä. Eduskunnan ulkoasianvaliokunta pitää epätodennäköisenä, että Suomeen voisi kohdistua hyökkäys.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan selkeänä päämääränä on ehkäistä Suomen joutuminen sotilaallisen konfliktin osapuoleksi.

Eduskunnan ulkoasianvaliokunnan mielestä keskeisiä keinoja tähän tavoitteeseen pääsemisessä ovat yhteiskunnan kriisinsietokyvyn ylläpito, oma uskottava puolustus sekä monipuolinen turvallisuuspoliittinen yhteistyöverkosto.

Valiokunta myös linjaa, että "Suomi päättää itse turvallisuuspoliittisista ratkaisuistaan".

Eduskuntapuolueet ovat samalla linjoilla ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Vain vasemmistoliitto Paavo Arhinmäen johdolla jätti eriävän mielipiteen kolmesta kohdasta, kuten Nato-kirjauksesta.

"Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka toteuttaa käytännönläheistä kumppanuutta Naton kanssa ja ylläpitäen edelleen mahdollisuutta hakea Nato-jäsenyyttä", kuuluu valiokunnan kirjaus.

Perusteluissa todetaan, että jäsenyyden hakeminen olisi perustavanlaatuinen päätös.

"Se vaatisi laaja-alaista keskustelua ja laajaa kansallista yhteisymmärrystä sekä huolellista harkintaa."

Suomen pitää jatkaa yhteistyötä Ruotsin kanssa. Puolustusyhteistyössä pitäisi edestä mahdollisimman pitkälle, sulkematta pois kriisinajan yhteistyötä. Yhteistyössä on edelleen syventämisen varaa esimerkiksi puolustusvoimien yhteistoimintakyvyssä.

Valiokunnan mielestä mahdollinen konflikti lähiympäristössä vaikuttaa suoraan Suomen turvallisuutteen. Armeijan uskottava suorituskyky tukee mahdollisuutta pysyä sotilaallisten konfliktien ulkopuolella.

Venäjän keskeisenä intressinä edelleen on välttää konflikteja ja ylläpitää kauppasuhteita ja vakautta. Naton ja Venäjän välinen sotilaallinen konflikti on valiokunnan mielestä epätodennäköinen.

"Mikäli epätodennäköinen konflikti kuitenkin tapahtuisi, pitää valiokunta selvänä, että sen vaikutukset ulottuisivat myös Suomeen", kuuluu näkemys.

Ahvenanmaan asema demilitarisoituna alueena ei poista Suomen vastuuta vastaa maakunnan puolustuksesta. Se ei myöskään estä Suomea tiivistämästä sotilaallista yhteistyötä EU:n tai Pohjoismaiden kanssa. Valiokunta halusi täsmentää kirjausta.

Yhdysvaltojen presidentinvaalien vaikutusta turvallisuusympäristöön ei ole voitu selonteossa käsitellä, koska tulevan presidentin Donald Trumpin politiikasta ei ole riittävästi tietoa. Valiokuntaa haluaa hallitukselta pääministerin johdolla ensi keväällä tiedonannon ulko- ja turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön muutoksista.

Myös vireillä olevan Britannia EU-eron vaikutukset ovat vielä auki. Valiokunnan mielestä Suomen etu on, että EU neuvottelee Britannian kanssa sopimuksen, joka mahdollistaa monipuolisen yhteistyön.