Gustafsson kriittinen Vapaavuoren hankkeelle – "Vaarallinen tie"
Kaupunkien johtamat työvoimapalvelut johtavat nurkkakuntaisuuteen ja osaoptimointiin.
TEM:n kansliapäällikkö Jari Gustafsson pistäisi yritykset töihin työttömyyden vähentämiseksi yhteistyössä terveysalan yritysten kanssa. Kuva: Jaana KankaanpääMikäli työvoimapalveluja alettaisiin luoda kaupunkien johdolla vain niiden omista lähtökohdista, on vaara nurkkakuntaisuuteen, osaoptimointiin ja tehokkuuden heikkenemiseen verrattuna maakuntajohtoiseen järjestelmään, työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) kansliapäällikkö Jari Gustafsson sanoo.
Hän viittaa Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren (kok.) kutsuun 21 suurelle kaupungille. Kokoontumisen tavoitteena on pitää valta-asemat kaupunkien käsissä maakuntauudistuksessa.
TEM on valmistellut yli parin vuoden ajan maakuntavetoista uudistusta kasvupalveluihin. Sillä tarkoitetaan esimerkiksi yritystoimintaa työttömyyden vähentämiseksi. Yritykset voisivat yhdistää sote- ja työllisyyspalveluja.
”Se on vaarallinen tie, jos kaikki kaupungit hoitaisivat asiaa omista lähtökohdistaan. Työvoima ei liikkuisi ja nykyinen työn kohtaanto-ongelma vain pahenisi”, Gustafsson arvioi.
Nykyiset TE-toimistot toimivat 15 alueella, jotka ovat Gustafssonin mukaan työnvälityksen kannalta riittävän kokoisia ja usein työssäkäyntialueita. Määrä on hyvin lähellä 18 maakunnan aluetta.
”Jo nyt TE-toimistoilla on taipumus osaoptimoida toiminta, työn tarjonta ja koulutus omien rajojen sisälle. Samoin kävisi kaupunkien kanssa, mutta vielä pahemmin. Työvoiman liikkuminen kärsisi ja samoin tehokkuus.”
TEM ajaa mallia, jossa palveluntuottajat eli usein yritykset saisivat Britannian malliin laajasti kehittää itse keinot, jolla työllistetään.
”Niille maksettaisiin tuloksista eli työllistyvistä, ei esimerkiksi siitä, kuinka paljon kappalemääräisiä koulutuksia järjestetään.”
Kasvupalveluissa maakunta ottaa itselleen TE-toimistojen, elykeskusten ja maakunnan liittojen tehtäviä. Maakunta toimisi järjestäjänä ja yritykset hoitaisivat työllistämisen. Jos yksityisiä palveluja ei synny, maakunnan pitää hoitaa asia edelleen julkisten palveluiden kautta.
Valtion työttömyysmenot alenisivat 23 miljoonaa euroa vuodessa, jos työttömyysjaksot lyhentyisivät keskimäärin yhden päivän. Koko kasvupalvelumarkkinoilla on kyse 300–400 miljoonan euron potista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
