Pääkirjoitus

Hallitus tarvitsee

uutta luottamusta

Yritys koota yhteiskuntasopimus epäonnistui loppuviikosta. Pettymys oli suuri. Vahvoja sanoja yleensä välttelevä pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi olevansa ”äärimmäisen pettynyt”.

Pettymyksen ymmärtää; epäonnistuminen oli jo toinen lyhyessä ajassa. Epäonnistumiset syövät Sipilän johtajuutta ja luottamusta hallituksen talouspolitiikkaa kohtaan. Talouden käänne on yhä kaukana.

Investointipäätöksiä tekevien kotimaisten ja ulkomaisten johtajien, yrittäjien ja sijoittajien luottamus on iso asia. Luottamus on talouden selkäranka. Jos se puuttuu, ei ole investointeja eikä uusia työpaikkoja. Investointeja pohtivat odottavat, että hallitus tekee nyt osansa.

Kun hallitus syntyi, monen usko Suomen kykyyn ratkaista ongelmiaan vahvistui. Sipilä veti hallitusneuvottelut määrätietoisesti. Ohjelmakin sai kehuja. Arvioitiin, että uusi hallitus pystyy kääntämään viime vuosien kehityksen.

Sittemmin meno on ollut enemmän tai vähemmän tarpomista, vaikka jotkut asiat ovat edenneet.

Hämminkiä lisäsi hallituksen ilmoitus yrittää luopua veronkorotuksista ja lisäleikkauksista, jotka se alun perin ilmoitti yhteiskuntasopimuksen vaihtoehdoksi. Päätöksiä pitää voida korjata, mutta kun siihen ryhtyy, muutosten vaatijoita on paljon ja tehtyjen päätösten uskottavuus heikko.

Talous on pohjimmiltaan luottamusta. Kun on uskoa siihen, että on tahtoa ja taitoa saada tuloksia, uskalletaan ottaa riskiä ja investoida. Siksi hallituksen pitäisi enemmän miettiä, miltä sen politiikka näyttää – erityisesti niille, jotka päättävät investoinneista. Nyt se ei vakuuta.

Hallitukselle ja Suomelle lähipäivät ovat kriittisiä. Nyt katsotaan, pystyykö hallitus palauttamaan luottamusta.

Sipilä lähti pettymyksen jälkeen päättäväisesti liikkeelle ja pani ministerit töihin jo viikonloppuna. Alkuviikosta odotetaan tietoja siitä, miten Suomen kilpailukykyä palautetaan.

Hallituksen täytyy osoittaa rohkeaa johtajuutta. Enää ei voi oikein epäonnistua. On tartuttava asioihin, jotka ovat perinteisesti kuuluneet työmarkkinajärjestöille. Pyhiä lehmiä ei saa olla.

Elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.) paalutti linjaa jo perjantaina EK:n yrittäjävaltuuskunnassa. Rehn laski ”Suomen nousun entistä enemmän yrittäjien ja yrittäjyyden varaan”.

Rehn laittoi yhteiskuntasopimuksen kaatumisen SAK:n liittojen piikkiin. ”Päätöksellään SAK:n liitot siirsivät Suomen korporatismista parlamentarismiin”, hän totesi. Historioitsijat saavat kertoa, miten paljon SAK:n liitot saivat poliittista tukea SDP:n johdolta. Vuoropuhelu on varmasti ollut tiivistä.

Niin tai näin, nyt pitää luoda yrittäjille paremmat edellytykset ja reivata talousvaltaa järjestöiltä hallitukselle ja yrityksiin. Pitää hyväksyä se tosiasia, että avoin kansainvälinen kilpailu on tullut myös työmarkkinoille. Jos halutaan, että suomalainen työ menestyy, tarvitaan isoja muutoksia.

Keskeistä on paikallisen sopimisen lisääminen. Yrityksissä tiedetään, miten ne voivat menestyä ja luoda työpaikkoja. Siihen pitää olla välineet. Se vaatii sopimista eikä sanelua. Siksi henkilöstön asemaa yrityksissä pitää vahvistaa. Se lisää luottamusta. Samalla pitää keventää yleissitovuutta ja saada laiton lakkoilu loppumaan. Agendalla ovat myös arkipyhät ja ensimmäisen sairauspäivän karenssi.

Vaikka hallituksen on ravisteltava työmarkkinoita, uhopolitiikkaa kannattaa välttää. Hallitus tarvitsee järjestöjä, ja järjestöt hallitusta, kun työehdoista neuvotellaan.

On tärkeä muistaa, että terve talous on myös keskeisesti turvallisuutta. Suomen on saatava taloutensa kuntoon myös oman turvallisuutensa vuoksi. Sen me olemme velkaa edellisille ja tuleville sukupolville.

Muutoksen välttämättömyyttä korostaa maailman kasvanut epävakaus. Käynnissä on valtava kansainvaellus, miljoonat ovat lähteneet etsimään rauhaa ja vakautta. Ukrainassa ja Syyriassa käydään sotaa. Maailmantalous on herkässä tilanteessa, kuten Kiinan devalvaatio osoittaa.

Tällaisessa epävakaudessa pienen Suomen käy huonosti, jos sen talous on retuperällä ja energia kuluu riitelyyn eikä maan rakentamiseen.

Avaa artikkelin PDF