EU-valtiovarainministerit tukevat komission ehdotusta budjettikurin höllentämisestä

EU-maat ovat laittamassa liikkeelle 37 miljardin euron investoinnit. LEHTIKUVA/AFP 

EU-maiden valtiovarainministerit ovat samoilla linjoilla komission kanssa siitä, että koronaviruspandemian talousvaikutusten tasaamiseksi kannattaa poiketa EU-maiden budjettien valvontaan liittyvistä rajoituksista.

Komissio on ehdottanut vakaus- ja kasvusopimuksen yleisen poikkeuslausekkeen aktivoimista, jotta budjettisääntöjä voidaan höllentää kriisin ratkomiseksi.

Vakaus- ja kasvusopimuksella EU pitää aisoissa jäsenmaiden rahankäyttöä. Siinä määrätään esimerkiksi pitämään julkisen talouden alijäämä kolmessa prosentissa ja julkisen talouden velka 60 prosentissa bruttokansantuotteesta.

Valtiovarainministerit keskustelivat koronaviruksen leviämisestä seuranneen kriisin ratkomisesta videokokouksessaan. Ministerien mukaan poikkeuslausekkeen käyttö mahdollistaa jouston, jonka avulla jäsenmaat voivat saada kaikki mahdolliset keinot käyttöön kriisin taltuttamiseksi.

"Meidän on toimittava päättäväisesti varmistaaksemme, että sokki jää niin lyhyeksi ja rajatuksi kuin mahdollista ja että se ei synnytä pysyvää vahinkoa talouksiimme", ministerien julkilausumassa todetaan.

Yleisen poikkeuslausekkeen käyttö on EU:n lainsäädännön mukaan mahdollista poikkeustilanteissa, jotka eivät ole jäsenmaiden hallinnassa. Lauseke luotiin finanssikriisin yhteydessä vuonna 2011.

Poikkeuslausekkeen tuomaa liikkumavaraa pidetään tärkeänä esimerkiksi Italialle, joka on kärsinyt pahoin koronaviruksen leviämisestä.

Budjettikurin höllääminen on yksi toimista, joilla EU on pyrkinyt ratkomaan tilannetta. Joustoja on tarjolla myös valtiontukisäädöksiin, jotta jäsenmaat pystyvät ohjaamaan kriisistä kärsiville yrityksille paremmin tukea.

EU-maat ovat laittamassa liikkeelle 37 miljardin euron investoinnit. Pesämuna koostuisi käyttämättä jääneistä koheesiorahoista eli rakenne- ja investointirahaston ennakkomaksuista, jotka komissio tavallisesti perisi takaisin jäsenmailta.

Komission mukaan Suomen osuus olisi 24 miljoonaa euroa.

Jäsenmaat ovat pyrkineet tasaamaan koronaviruksen talousvaikutuksia omilla kansallisilla toimillaan. Suomen hallitus esitteli perjantaina yhteensä 15 miljardin euron suuruisen pelastuspaketin.

Siitä suuri osa koostuu valtion omistaman erityisrahoitusyhtiö Finnveran takausvaltuuksien nostamisesta 12 miljardiin euroon nykyisestä 2 miljardista eurosta. Lisäksi hallitus esitteli lisäbudjetin, jonka suuruus on noin 400 miljoonaa euroa.

Uutistoimisto AFP:n mukaan Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva varoittaa, että koronavirus voi koitua maailmantaloudelle kalliimmaksi kuin vuoden 2009 talouskriisi.

Georgievan mukaan koronaviruksen aiheuttamien talousvahinkojen korjaaminen voi vaatia ennennäkemättömiä toimia.

EU-maat ovat pääsemässä sopuun myös jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa, kertoo uutistoimisto AFP diplomaattilähteisiinsä nojaten.

AFP:n mukaan EU-suurlähettiläät pääsivät asiasta sopuun. Neuvottelujen avaamisesta keskustellaan tiistaina eurooppaministerien videokokouksessa, ja muodollinen päätös on määrä tehdä myöhemmin tällä viikolla.

EU:n uskottavuus Länsi-Balkanilla on kärsinyt kolauksia, sillä unioni on pitkään jahkaillut päätöstä jäsenyysneuvottelujen aloittamisesta Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Viimeksi syksyllä avaus kaatui erityisesti Ranskan vastustukseen.