Kauhuskenaario: Miljardi pakolaista vuonna 2100

Viljelijä muokkaa peltoaan Malawissa, eteläisessä Afrikassa. Ilmastonmuutos kuivattaa viljelyalueita ja pakottaa nälänhätää kärsivät ihmiset liikkeelle. Miljoonat ovat paenneet kodeistaan. Kuva: Gianluigi Guercia

Ilmatieteen laitoksen pääjohtajan Petteri Taalaksen mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen maksaisi nyt vuosittain 0,06 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta vuoteen 2100 asti.

Jos toimiin ei ryhdytä, kustannukset räjähtävät myöhemmin käsiin. Rahaa tulee palamaan monikymmenkertaisesti luonnonkatastrofeihin ja pakolaisuuteen.

Pahimmassa tapauksessa vuosisadan vaihteessa maailmassa on jopa miljardi ilmastopakolaista. Siihen nähden nykyinen pakolaisvirta on vasta alkusoittoa.

Taalas muistuttaa, että Arabikevättä edelsi kuiva kausi, joka tuplasi ruuan hinnan.

Myös Syyrian kriisin taustalla on osin tärkeiden viljelyalueiden kuivuminen ja nälänhätä.

Vaikka ilmastonmuutos ei heikennä elinolosuhteita Suomessa, on suomalaisten syytä olla huolissaan tilanteesta, edes jälkeläisten näkövinkkelistä.

"Jos Suomi olisi erillinen saareke maailmassa, saattaisimme hyötyä ilmastonmuutoksesta, mutta kun muu maailma kärsii, taloudelliset vaikutukset, konfliktit ja pakolaisuus heijastuvat meihinkin" , Taalas muistuttaa.

Suomen luontokin voi kärsiä. Saatamme menettää saimaannorpan ja saada metsiin sekä pelloille sienitauteja.

Taalaksen mielestä maataloudessa on erityisen tärkeää varautua ilmastonmuutokseen.

Suomessa tosin kuiva- ja sadekausia on hankalampi ennustaa kuin tropiikissa, missä ennusteiden perusteella voidaan valita sopivia viljelykasveja.

Tiedemiehet ovat pitkään puhuneet, että maapallon keskilämpötilan nousu pitäisi rajoittaa kahteen asteeseen.

Taalaksen mukaan tavoitteen toteutuminen on jo saattanut karata käsistä.

Hän pitää todennäköisempänä, että lämpötila nousee noin 3–4 astetta verrattuna esiteolliseen aikaan.

"Ilmastonmuutos etenee joka tapauksessa seuraavat 50 vuotta. Tulemme kärsimään entistä enemmän sään ääri-ilmiöistä, kuten myrskyistä, tulvista, kuivuudesta ja helleaalloista, joista Keski-Euroopassa saatiin kesällä esimakua."

Kauhukuvista huolimatta fossiilisia luonnonvaroja kulutetaan kiihtyvällä tahdilla.

"Jos kaikki löydetyt liuskekaasu ja -öljyesiintymät otetaan käyttöön, olemme entistä huonommalla tiellä."

Riittävistä toimenpiteistä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi väännetään joulukuussa Pariisin ilmastokokouksessa.

Taalas odottaa Pariisin kokouksesta parempia tuloksia kuin koskaan ennen, sillä niin moni maa on jo tehnyt alustavia lupauksia.

"Aikaan saadaan varmasti sopimus, jolla edetään parempaan suuntaan."

Toinen juttu on se, toteuttavatko maat lupauksensa ja edetäänkö riittävän ripeästi. Taalas uskoo, että kansainvälinen yhteisö keksii sopivia painostuskeinoja.