Kunnilla kolme vaihtoehtoa järjestää palvelut

Kuva: Kimmo Haimi

Kunnalla on kolme vaihtoehtoa järjestää lakisääteiset palvelut. Palvelut voi tuottaa itse, ne voi järjestää yhdessä jonkun toisen kunnan kanssa tai sitten ne voi ostaa.

Varsinkin pienissä kunnissa yhteistyö on selviytymiskeino. Suuremman mittakaavan etuja esimerkiksi terveydenhuollossa haetaan lyömällä hynttyyt yhteen naapurikuntien kanssa.

Kuntaliiton mukaan erilaisia kuntayhtymiä on tänä vuonna noin 140.

Lisäksi yhtymissä järjestetään esimerkiksi koulutusta, jätehuoltoa sekä yritys- ja matkailupalveluita.

Kuntayhtymiä johtaa valtuusto, jonka jäsenet ovat pääasiassa jäsenkuntien valtuutettuja. Periaatteessa kunnat siis johtavat yhtymiä, mutta käytännössä niin ei aina käy.

Johtaminen vaatii erityisosaamista, jota harvalla valtuutetulla on.

”Kunnan valta riippuu paljon siitä, ketä yhtymän valtuustoon valitaan. Niihin tarvitaan riittävän vahvoja vaikuttajia”, tutkimus- ja kehitysjohtaja Kaija Majoinen Kuntaliitosta sanoo.

Vaatii hyvin erilaista osaamista vahtia jätehuollon kuntayhtymää kuin koko maakunnan monimutkaisen erityissairaanhoidon järjestävää sairaanhoitopiiriä.

Kuntayhtymien osuus kuntien menoista on noin 25 prosenttia. Niissä työskentelee noin 100 000 ihmistä.

Vapaaehtoisten lisäksi on kolme kuntayhtymää, joihin kaikki kunnat kuuluvat. Sairaanhoitopiirejä on kaksikymmentä, erityishuoltopiirejä 16 sekä 18 maakuntien liittoa.

Kuntavaalien alla voi käydä mielessä, että oman kunnan talouden tilanne on hyvä tai huono sen mukaan, kuka ehdokkaista siitä kertoo.

Tätä ongelmaa ja kuntien luottamuselimien tehtäviä selvitti laajassa paketissa työryhmä Eija Mansikkamäki , Aimo Vainio ja Jukka Pasonen .