Vantaan parveketurma sysäsi yrityksiä kieltojen ja selvitysten rumbaan – "Joissakin tapauksissa kohteen kaikki parvekelasit joudutaan vaihtamaan"
Suomessa on ainakin yli 2 000 parveketta käyttökiellossa Vantaan Tikkurilassa tapahtuneen parveketurman seurauksena. Valtaosa käyttökielloista on tällä hetkellä Helsingissä.
Uusi koti, mutta parvekkeelle on pääsy kielletty. Tämä on tilanne esimerkiksi uudessa Lumo-kotien kerrostalossa Helsingin Pasilassa. LEHTIKUVA / Antti Aimo-Koivisto.Uusi koti, mutta parvekkeelle on pääsy kielletty. Tämä on tilanne esimerkiksi uudessa Lumo-kotien kerrostalossa Helsingin Pasilassa.
Syynä kieltoon on Vantaan maaliskuinen parvekeonnettomuus. Turma ei tapahtunut Lumo-kotien kiinteistössä, mutta se on vaikuttanut suuren valtakunnallisen vuokranantajan toimintaan.
”Asukkaiden suhtautuminen on ollut ymmärtäväistä, sillä kyse on turvallisuudesta. Kaikki haluavat, että kodeissa on turvallista asua”, kertoo STT:lle rakennuttamisen yksikönjohtaja Toni Kankare Lumo-kodit omistavasta asuntosijoitusyhtiö Kojamosta.
Asukkaille ei ole hyvitetty parvekkeiden käyttökieltoa esimerkiksi antamalla alennusta vuokraan. Kankareen mukaan asukkailta on löytynyt "hyvää asiakasymmärrystä".
Joissakin Lumo-kodeissa on jopa poistettu ovenkahvoja, jotta voidaan varmistaa, ettei asukas mene parvekkeelle kiellosta huolimatta.
”Avainasia on, että ne ovat kohteita, joissa ei ole poistumisreittejä parvekkeen kautta. Jos parvekkeella on poistumisluukut, sinne pitää olla esteetön pääsy”, Kankare kertoo.
Miten silloin varmistetaan, ettei parveketta käytetä?
”Käytännössä asiakasviestinnällä. Parvekkeen ovessa on selkeä merkintä kiellosta. Lumo-kodeissa isännöitsijät kiertävät päivittäin kohteita. Jos parvekkeelle on kerääntynyt tavaraa tai siellä oleillaan, he ilman muuta puuttuvat asiaan.”
STT kertoi aiemmin, että Suomessa on ainakin yli 2 000 parveketta käyttökiellossa Vantaan Tikkurilassa tapahtuneen parveketurman seurauksena. Valtaosa käyttökielloista on tällä hetkellä Helsingissä.
Onnettomuudessa nuori nainen kuoli pudottuaan seitsemännen kerroksen parvekkeelta, kun parvekekaiteen lasi petti.
Uudiskohteiden parvekkeiden käyttöä alettiin rajoittaa ja selvittää onnettomuuden myötä koko maassa jo keväällä. Ympäristöministeriö suositteli, että rakennusvalvontaviranomaiset pyytävät rakennushankkeisiin ryhtyneitä kiinnittämään huomiota siihen, että lasirakenteiset kaiteet täyttävät vaatimukset käynnissä olevissa luvanvaraisissa rakennushankkeissa.
Kankare kertoo, että tällä hetkellä Lumo-kotien vuokrataloista kolmessa on parvekkeita käyttökiellossa.
”Kolmessa kohteessa on yhteensä noin 250 asuntoa. Asuntoja, joissa parveke on käyttökiellossa, on noin 150. Kohteet ovat loppukesän ja syksyn aikana valmistuneita uudistuotannon kohteita.”
Lumo-vuokrakoteja on noin 40 000 ympäri Suomen, ja lisää uusia taloja valmistuu joka vuosi.
”Kohteista valtaosa on pääkaupunkiseudulla, Turussa ja Tampereella. Samoin uudisrakennuttamisen pääpaino on tässä kasvukolmiossa”, Kankare kertoo.
Tällä hetkellä parvekkeita on käyttökiellossa Helsingin ja Espoon Lumo-kodeissa, mutta Kankareen mukaan asiaa on tarkasteltu ja keskusteluja käyty kaikissa kaupungeissa, joissa uudiskohteita on ollut.
”Aihe on alalla niin kuuma puheenaihe, että keskustelua on käyty jokaisen uudiskohteen kohdalla.”
Yli puoli vuotta jatkunut epätietoisuus on ollut hankala paitsi asukkaille, myös rakennusalan toimijoille. Kojamo tilaa valmiita kerrostaloja Lumo-vuokrakodeiksi rakennusliikkeiltä.
”Maaliskuisten tapahtumien jälkeen viranomaiset ovat ottaneet kantaa ja esimerkiksi Suomen Tasolasiyhdistyksen mitoitusohjeet ovat muutamaan kertaan muuttuneet. Sitä kautta alkuperäiset toteutussuunnitelmat, joita kohteelle on ollut, eivät ole välttämättä täyttäneet päivitettyjä mitoitusohjeita. Tällöin viranomainen ei ole voinut hyväksyä parvekelasituksia käyttöön”, Kankare selvittää.
Hänen mukaansa vuoropuhelu urakoitsijoiden ja kunkin kaupungin rakennusvalvonnan kanssa on silti ollut hyvää ja rakentavaa.
”Lisäksi on teetetty kolmansien osapuolien rakennevalidointeja ja ihan paikan päällä kenttätestejä parvekelasien paineenkestosta.”
Vaikka viranomaiset eivät ole sitä vaatineet, Kojamo on kiinteistöjen omistajana käynyt läpi myös viime vuosina valmistuneita kohteitaan.
”Olemme esimerkiksi teettäneet ulkopuolisen asiantuntijan arvioita ja pyytäneet meille urakoineilta rakennusliikkeiltä selvityksiä.”
Kankare ei pysty antamaan yksiselitteistä ja kaikkia kohteita kattavaa vastausta siihen, kuka maksaa testaukset, selvitykset ja mahdolliset korjaustoimenpiteet. Tilanne vaihtelee muun muassa urakkamuodon mukaan.
”Joissakin tapauksissa kohteen kaikki parvekelasit joudutaan vaihtamaan. Se on iso toimenpide jo pelkästään asennustyönä ja kestää viikkoja.”
Kankareen mukaan aikatauluun vaikuttavat muun muassa materiaalien saatavuus ja toimitusajat.
”Jokaisessa kohteessa tiedämme, mitä pitää tehdä ja mitä aiotaan tehdä, mutta asioita on pitkittänyt esimerkiksi se, että parvekelasitoimittajat ovat ylityöllistettyjä. Samoin asiantuntijat, jotka antavat rakenteellisen kestävyyden lausuntoja.”
Parvekkeen on saatava viranomaisen hyväksyntä, jotta se voidaan ottaa käyttöön turvallisesti.
”Vielä elokuun lopulla tilanne oli se, etteivät eri osapuolet välttämättä tienneet, mitä ohjeistusta seurataan. Viranomaistulkinnat rakennusvalvonnoissa eivät olleet linjassa keskenään.”
Tilanne helpottui Tasolasiyhdistyksen julkaistua päivitetyt mitoitusohjeet.
”Nyt voidaan sanoa, ettei ohjeistuksissa ole tulkinnan varaa vaan on selvää, mihin rakenteellisen kestävyyden laskelmien pitää perustua”, Kankare sanoo.
”Itse olen sen verran pragmaattinen, että mitoitusarvot kertovat, täyttävätkö rakenne ja lasi arvot vai eivät. Sillä ei ole merkitystä, miltä tehtaalta tai minkä toimittajan kautta tuote tulee.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
