Oppiminen ja laaja yleissivistys ovat suomalaisille perusoikeuksia – koulutus kasaantuu silti enemmän opiskelleille

Perhe-elämä ja muut ihmissuhteet sekä työelämä ohittivat kyselyssä varsinaisen opiskelun, kun suomalaisilta kysyttiin, missä yhteydessä he ovat oppineet uutta. Kuva: Jaana Kankaanpää

Liki yhdeksän kymmenestä näkee elinikäisen oppimisen perusoikeutena. Kutakuinkin yhtä moni Sitran kyselyyn vastanneista suomalaisista katsoo, että laaja yleissivistys on itsessään hyvin tärkeää.

Enemmän kuin yhdeksän kymmenestä vastaajasta kokee oppineensa asioita läpi elämän. Noin joka toisella on tälläkin hetkellä henkilökohtainen oppimissuunnitelma.

Julkisuudessa oppimisen tarpeet yhdistetään yleensä työelämään. Vastaajista kuitenkin vain 43 prosenttia piti tärkeänä opiskelua työelämän tarpeisiin.

Selvästi merkittävämmäksi arvostettiin se, että oppiminen lisää hyvinvointia ja edistää yleistä selviämistä yhteiskunnan muutoksissa.

Toisaalta, kun ihmisiltä kysyttiin, missä yhteyksissä he katsovat itse oppineensa uutta, työelämä nousee lähes yhtä merkittäväksi kuin perhe-­elämä ja muut ihmissuhteet. Liki kolme neljästä vastaajasta mainitsee molemmat tärkeiksi.

Koulutukset, vastoinkäymiset sekä liikunta ja muut harrastukset ovat myös monille merkittäviä oppimisen kannalta.

Kuluneen vuoden aikana 81 prosenttia vastaajista kertoi oppineensa uusia asioita hakemalla tietoa verkosta. Muut tavat, kuten lukeminen ja harrastukset, jäävät siitä selvästi, joskin niistäkin on oppinut vähintään joka toinen.

Harrastukset myös tuottavat vastaajille oppimisen iloa selvästi useammin kuin koulutukset tai työelämä.

Työssä tapahtuu oppimista useimmiten niin, että opitaan toisilta ja työskentelemällä yhdessä. Näin ajattelee noin kolme neljästä palkkatyön tekijästä.

Yrittäjillä uusien työtapojen kokeileminen nousee kuitenkin tärkeimmäksi.

Kolme neljästä vastaajasta katsoo, että oma osaaminen on työyhteisössä muiden tiedossa. Melkein yhtä moni kokee myös saavansa osaamisestaan arvostusta.

Sitran kysely tuo esiin myös sen, että koulutus kasaantuu. Mitä korkeampi oli vastaajan koulutus, sitä helpommiksi vastaajat näkivät mahdollisuutensa edelleen kehittää osaamistaan.

Selvimpiä esteitä osaamisen kehittämiseen ovat taloudelliset mahdollisuudet, joiden 45 prosenttia kertoo mahdollistaneen opiskelun. Vain alle kolmannes vastaa, että työnantaja on tukenut opiskelua myös taloudellisesti.

Sitran kyselyyn vastasi marraskuussa 2 110 18–85-vuotiasta suomalaista. Se on osa Osaamisen aika -projektia, jolla tuetaan elinikäisen oppimisen politiikkaa.