WWF: Suomi voi heittää hyvästit lumi- ja jäätalville – metsätuhot lisääntyvät

Itämeren jääpeite voi pienentyä vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia. Kuva: Markku Vuorikari

Lumi, jää ja ikirouta vähenevät maapallollamme hälyttävää vauhtia, kertoo hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuore erikoisraportti.

Merenpinta nousee jo 2,5 kertaa nopeammin kuin viime vuosisadalla. Suurin syy on jäätiköiden sulaminen. Paksun, yli viisi vuotta vanhan arktisen merijään osuus on jo vähentynyt 90 prosenttia. Keski-Euroopan jäätiköiden ennustetaan hupenevan olemattomiin tällä vuosisadalla.

"Samaa kehitystä on ennustettu myös Suomeen. Esimerkiksi Itämeren jääpeite voi pienentyä tämän vuosisadan loppuun mennessä jopa 80 prosenttia", sanoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen järjestön tiedotteessa.

Ilmastonmuutos on jo muuttanut pysyvästi pohjoisen luontoa. Ilmasto lämpenee arktisilla alueilla yli kaksi kertaa nopeammin kuin maapallolla keskimäärin.

"Suomessa talvet ovat jo siirtyneet 300 kilometriä pohjoiseen eli Lahden seudun 1980-luvun talvet vastaavat 2020-luvun Joensuun talvia. Tulevaisuudessa yhä useampi talvi voi olla Etelä- ja Lounais-Suomessa lumeton ja jäätön", WWF painottaa.

Myös roudan määrä vähenee merkittävästi. Etelä-Suomen sisämaassa routaa voi olla vuosisadan lopulla vain puolet nykyisestä ja lounaiset saaristoalueet voivat olla pääosin roudattomia.

Roudan ja pakkasen puute lisäävät metsätuhoja, sillä useammat tuholaiset selviävät talvista hengissä. Myös myrskytuhot lisääntyvät, kun puut kaatuvat aiempaa herkemmin.

Lumeen sopeutuneet lajimme ovat ahdingossa. Lapin tunturilajisto on suurimmassa vaarassa hävitä, sillä ilmaston lämmetessä metsäraja nousee ylemmäs ja tunturipaljakan ala vähenee.

Esimerkiksi tunturisopuli tarvitsee kylmiä ja lumisia talvia. Naali ja tunturipöllö käyttävät sopuleita ravinnokseen, joten molemmat lajit ovat vaarassa hävitä Suomesta. Ahma ja saimaannorppa ovat lumipeitteestä riippuvaisia, sillä ne tekevät pesänsä lumeen.

Ihmiskunta voi vielä pelastaa osan lumen ja jään peittämistä alueista, mutta se vaatii globaalien kasvihuonekaasujen puolittamista kymmenessä vuodessa.

”Maailma tekee auttamattomasti liian vähän ilmastokriisin ratkaisemiseksi. On noloa, ettei EU:lla ole vielä 1,5 asteen mukaisia lyhyen eikä pitkän tähtäimen päästövähennystavoitteita", Rahunen kommentoi YK:n maanantaista ilmastokokousta.

Suomi sen sijaan sai ansaitusti positiivista huomiota vuoden 2035 hiilineutraaliustavoitteellaan. "Tällaista edelläkävijyyttä tarvittaisiin kipeästi yhä useammalta maalta.”

Lue lisää: Hallitustenvälinen ilmastopaneeli: Jää ja lumi sulavat nyt kiihtyvää tahtia ja merien pinta nousee