Politiikan vuosi 2019 oli kriisien sävyttämä – kahdet vaalit, kolme hallitusta ja Sanna Marinista pääministeri

Hallituksen neljä puolueen puheenjohtajanaista sekä pääministeri Sanna Marin (sd.). Vasemmalta Li Andersson (vas.), Katri Kulmuni (kesk.), Marin, Anna-Maja Henriksson (r.) ja Maria Ohisalo, (vihr.). Kuva: Sanne Katainen

Vuoden 2019 Suomen politiikan suurin tapahtuma oli Sanna Marinin (sd.) valinta Antti Rinteen tilalle pääministeriksi.

Marinin nimitys sinetöi naisten nousun hallituksen tärkeimmille paikoille. Viidestä hallituspuolueesta neljällä on nainen puheenjohtajana. Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja on Rinne, mutta hän väistyy kesällä.

Vuoden useat poliittiset kriisit johtivat kahden hallituksen kaatumiseen. Ensin maaliskuussa Juha Sipilän (kesk.) hallitus kaatui sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen epäonnistumiseen.

Sitten kompastui marraskuussa Rinne Postin lakoista alkaneeseen luottamuspulaan. Siitä selvittiin ministereiden kierrätyksellä ja pääministerin vaihdolla.

Politiikan kuohuja on ollut niin paljon, että alkuvuonna tapahtuneet tuntuvat jo unohtuneen. Esimerkiksi vanhusten hoidon ongelmat ovat loppuvuonna jääneet hallituskriisin ja Al-Holin vankien sekä lapsien kotiuttamiskiistan varjoon.

Vuonna 2019 käytiin eduskuntavaalit ja eurovaalit. Molemmissa voittajia olivat SDP ja vihreät. Eduskuntavaaleissa voittajaksi nousi myös vasemmistoliitto.

Molemmissa vaaleissa keskusta oli suurin häviäjä. Eduskuntavaaleissa se menetti 18 paikkaa ja 7,3 prosenttia kannatusta. Eurovaaleissa tappio oli 6,1 prosenttia ja yksi meppipaikka.

Mielipidetiedusteluissa perussuomalaiset hallitsivat vaalien jälkeen. Eduskuntavaaleissa sen suosio oli 17,5 prosenttia ja joulukuun alussa kannatus oli Ylen mittauksessa 24,3 prosenttia. Kannatus on historian suurin.

Myös mielipidemittauksissa keskusta laski. Viimeisin luku Ylellä oli 10,6 prosenttia.

Huhtikuussa tehtyä Antti Rinteen hallituksen ohjelmaa pidetään maataloudelle hyvänä. Siinä on huomioitu myös aluepolitiikka edellistä ohjelmaa paremmin.

Vaikka pääministeri vaihtuikin, hallitusohjelma pysyi.

Sotea yritetään edistää alkuvuonna 2020 uudelleen. Jälleen edessä on uuden ehdotuksen perustuslaillisuuden tutkiminen.

Hallituksen ja ministeriöiden virkamiehien työmäärää lisäsi Suomen EU-puheenjohtajuus vuoden jälkimmäisellä puoliskolla.

Vuoden vaihtuessa vaihtuu myös vuosikymmen. 2020-luvulle mentäessä politiikassa ei enää ole kolmea suurta puoluetta, joista kaksi valikoituu hallitukseen.

Nyt keskikokoisia puolueita on useita ja 20 prosentin kannatus vaikea saavuttaa. Eduskuntavaaleissa suurin puolue SDP jäi tänä vuonna ensimmäisen kerran historiassa alle 20 prosentin.

Hallituksessa on nyt viisi puoluetta, Jyrki Kataisen (kok.) hallituksessa oli kuusi.

Yksi selitys muutokselle on, että politiikan haastajat tulevat laidoilta. Perussuomalaiset ja vihreät saavat ääntä kuuluville, kun perinteisten yleispuolueiden kuulijat vähenevät.

Entinen jako oikeistoon ja vasemmistoon on muuttunut punavihreä-oikeistokonservatiivi jaoksi, poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta arvioi Ylellä.

Poliitikoiden suurimmat haasteet pysyvät kuitenkin samoina ainakin ensi vuosikymmenen alussa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja eläkepommin hallinta olisi ratkaistava.

Sote-uudistuksesta on voinut aiemmin sanoa, että se jatkuu vuodesta toiseen. Nyt voidaan käyttää ilmaisua vuosikymmenestä toiseen.