Timo Harakka tieliikenteen päästövähennyskeinoista: "Raskaan liikenteen ratkaisuksi kaasukäyttöisyys, rekoille biokaasu on varteenotettava ennen kuin puhutaan sähköistämisestä"

Kaasua rekoille. Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka näkee biokaasun sähköä varteenotettavammaksi ratkaisuksi raskaalle liikenteelle. 

Hallitus teki periaatepäätöksen liikenteen päästövähennyskeinoista eli fossiilittoman liikenteen tiekartasta toukokuussa 2021. Kansallinen tavoite liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä on ministeriön arvion mukaan saavutettavissa.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) avasi tiistain tiedotustilaisuudessa, miten uusilla toimilla Suomen tieliikenteessä on yhä tavoiteltava yhteensä 1,25 miljoonan tonnin kasvihuonepäästöjen vähentämistä tieliikenteessä vuoteen 2030 mennessä.

Siihen tarvitaan lisää rahaa. Ensimmäisen vaiheen kustannukset kohdistuvat pääosin vuosille 2022–2026. Vuosina 2022–2024 uusien tukien tarve on vuosittain noin 96 miljoonaa euroa, mutta vuodelle 2022 rahoitusta on valtion budjetissa vain noin 33 miljoonaa euroa.

Vuonna 2005 liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat yhteensä noin 12,5 megatonnia eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia.

Hallituksen hyväksymät, fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset toimet päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä 1,17-1,53 megatonnia.

Tavoitteen toteutuminen edellyttää sitä, että fossiilittoman liikenteen tiekartan tuet ja kannustimet toteutetaan täysimääräisesti ja että erilaiset päästövähennyspotentiaalit toteutuvat odotetusti. Lisäksi tarvitaan EU-toimia ja korkeampi uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoite.

"Elämme siirtymäkautta kohti ilmastoystävällistä liikennettä. Nyt on totuuden hetki, tähän tarvitaan myös rahaa", sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.

Hallitusohjelman mukaan Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Fossiilittoman liikenteen tiekartta on toteuttamiseksi vielä tarvittavat keinot ovat hallituksen puntarissa maaliskuussa ja huhtikuun kehysriihessä tehdään päätökset tiekartan toimenpiteistä ja niiden rahoituksesta.

Harakka nosti esiin kolme asiaa:

"Ensinnäkin valtion rahoitus on nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa. Toiseksi EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta tulisi toteutua. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n lainsäädännön valmisteluun, sanoo ministeri Harakka.

Kolmantena keinona ministeriössä harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä 2030.

Henkilöautoliikenne sähköistyy vauhdilla ja sähköautokanta ylittää jo 100 000 rajan, kun hybridit lasketaan mukaan. Työsuhdeautoissa täyssähköautojen ja hybridien osuus ensirekisteröinneissä oli viime vuonna 68 prosenttia.

Raskaan liikenteen sähköistyminen ei ministeri Harakan mukaan ole realistista:

"Biokaasu olisi varteenotettava ratkaisu ennen kuin puhutaan sähköistymisestä", Harakka totesi tiedotustilaisuudessa. Hän viittasi hallituksen kaasurekkojen tukiohjelmaan.

Tähän saakka ongelmana on ollut biokaasun riittävyys sekä jakelu.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry tiedotti tuoreessa raportissaan raskaan liikenteen polttoainekustannusten noususta: Euroopan komission joulukuun lopussa 2021 julkaiseman tilaston mukaan Suomessa dieselin hinta on Euroopan toiseksi kalleinta.

Tuki- ja verokysymyksissä ministeri Harakka vieritti vastuun olevan valtiovarainministeriöllä.

"Ammattiliikennettä on jo tuettu siten, ettei siltä edellytetä käyttövoimaveroa", Harakka viittasi dieselhenkilöautoilta perittävään veroon.

Autonvalmistajat keskittyvät sähköautojen valmistukseen. Suomen toiveista huolimatta Euroopan autovalmistajat eivät ole panostaneet kaasuautojen valmistukseen ja -kehitykseen.

Tiekartan ensimmäisen ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu 20 tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatukia ja jakeluinfran rakentamiseen liittyviä tukia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukia

Biopolttoaineiden sekoitevelvoite nousee asteittain 30 prosenttiin nykyisestä 19,5 prosentista. Kalliimpi biopolttoaine nostaa osaltaan dieselin hintaa. Bensiinissä etanolin sekoitevelvoite on polttoainestandardeissa rajattu kymmeneen prosenttiin. Liikenne- ja viestintäministeriön asiantuntijan Saara Jääskeläisen mukaan teknisesti monet bensiinikäyttöiset autot toimisivat jo viidenneksen etanoliosuudellakin.

Vuotuisiin päästöperusteisiin käyttömaksuihin ei Harakan mukaan ole valmisteilla muutosta.