Finanssivalvonta julkistaa uusia päätöksiä pankkien vakavaraisuudesta

Katseet kohdistuvat etenkin siihen, millaisia vaatimuksia asetetaan finanssikonserni Nordealle, joka on siirtämässä pääkonttorinsa syksyllä Suomeen. 

Finanssivalvonta julkistaa tänään iltapäivällä tukun päätöksiä, joiden odotetaan lisäävän Suomessa toimivien pankkien vakavaraisuusvaatimuksia.

Tämän vuoden alussa voimaan tullut lakimuutos antaa Finanssivalvonnalle mahdollisuuden asettaa pankeille niin sanottu järjestelmäriskipuskuri eli kansallinen lisäpääomavaatimus. Sillä pyritään kattamaan riskejä, joita pankkisektorin rakenteesta voi aiheutua koko rahoitusjärjestelmälle ja kansantalouden vakaudelle.

Katseet kohdistuvat etenkin siihen, millaisia vaatimuksia asetetaan finanssikonserni Nordealle, joka on siirtämässä pääkonttorinsa syksyllä Suomeen. Nordean yhtiökokous hyväksyi pääkonttorin siirron Tukholmasta Helsinkiin maaliskuussa. Siirtoa on perusteltu muun muassa Ruotsin päätöksellä nostaa pankkien vakausmaksuja.

Nordea on arvioinut, että kotipaikan siirto tuo erilaisissa kuluissa arviolta miljardin euron säästöt.

Järjestelmäriskipuskuri on työkalu, jolla kansalliset viranomaiset voivat halutessaan täydentää pankkien eurooppalaisia vakavaraisuusvaatimuksia.

Puskuri voi olla 1–5 prosenttia suhteessa pankin riskipainotettuihin saataviin. EU-mailla on erilaisia käytäntöjä puskurien tasosta.

Ruotsin Nordealle asettama järjestelmäriskipuskuri on ollut kolme prosenttia, jonka päälle on tullut vielä täydentävä kahden prosentin vaatimus. Erilaisista menetelmistä johtuen puskurien vertailu on vaikeaa. Näin ollen on vaikea arvioida, miten Nordeaan kohdistuvat vaatimukset muuttuvat pääkonttorin siirron jälkeen.

Suomessa kaikilla pankeilla minimipääomavaatimus on 10,5 prosenttia suhteessa pankin riskipainotettuihin saamisiin.

Tähän päälle Finanssivalvonta voi nyt asettaa ensi kertaa järjestelmäriskipuskurin. Se voidaan kohdistaa 13:een eri luottolaitokseen, joiden joukossa on Nordean lisäksi muun muassa OP-ryhmä ja Aktia.

Nordean muutto kasvattaa merkittävästi Suomen pankkisektoria. Sen koko nousee noin kolminkertaiseksi suhteessa bruttokansantuotteeseen. Samalla myös riskit kasvavat, millä lisäpääomavaatimuksia voidaan perustella.

Finanssiala on arvioinut, että pääkonttorin siirto tuo myös hyötyjä, koska Nordea tulee EU:n pankkiunionin valvontaan ja siten samalle viivalle muiden Suomessa toimivien pankkien kanssa.

Ruotsi ei kuulu EU:n pankkiunioniin eikä siten yhteiseen valvontaan.