Uusi laki lisää apua perheille– ja rahanmenoa kunnille
Seitsemän vuotta valmistellulla ja ensi vuonna voimaan tarkoitetulla sosiaalihuoltolailla halutaan siirtää painoa ongelmien korjauksesta ennaltaehkäisyyn ja panostaa erityisesti perheisiin.
Kuntien pitää jatkossa antaa lapsiperheille esimerkiksi kotiapua, tukihenkilöitä ja -perheitä ilman, että perheen pitäisi olla lastensuojelun asiakas.
”Apua saisi esimerkiksi lapsen syntymän aikaan tai vamman tai sairauden yhteydessä”, peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) lupasi tiistaina eduskunnassa.
Kotiapua kiiteltiinkin vuolaasti sekä hallituksessa että oppositiossa, mutta samalla heräsi huoli rahasta.
Lain arvioidaan tarkoittavan 32 miljoonan euron kustannuksia. Hallitus antoi budjettiriihessä 16 miljoonaa ja toinen puoli pitäisi löytyä kuntien kukkarosta.
”Luulen kuitenkin, että Kuntaliiton arvio 150 miljoonasta on lähempänä oikeaa”, Sinuhe Wallinheimo (kok.) sanoi. Hänestä kuntien kasvavia kustannuksia ei pidä maksattaa kansalaisilla.
”Pitäkää huoli siitä, ettei kuntien valtionosuuksia leikata”, Kauko Tuupainen (ps.) vetosi.
”Kuntiin tarvitaan valtavan suuri työntekijäjoukko kotipalveluun”, Terhi Peltokorpi (kesk.) huomautti.
”Hieman tässä haiskahtaa se, että pykälät ovat kohdallaan, mutta ihmisiä ja rahaa liian vähän”, Juha Rehula (kesk.) sanoi epäillen lakia silmänkääntötempuksi.
”Ongelma on, että emme ole päässeet yksimielisyyteen mittaristosta eli siitä mitkä ovat uusia kustannuksia”, Huovinen vastasi.
”Tämä on hyvä osoitus kunnille, että jos ei asioita hoideta etupainotteisesti, mennään järeämpiin toimiin”, Pauliina Viitamies (sd.) sanoi.
Eduskunnan kanssa samaa mieltä ollaan Tampereella, jossa lapsiperheet ovat tosin saaneet kotiapua jo ennen uutta lakia.
”Mutta laki tuo lisää tuskaa, kun kaikki tietävät, että kuntien rahat ovat lopussa jo nyt”, avopalveluiden johtaja Heikki Lätti sättii uusien velvoitteiden säätämistä kunnille.
”Tässä taloustilanteessa ja suurtyöttömyydessä palveluiden kysyntä kasvaa, mutta miten se rahoitetaan? Kun jotakin lisätään, pitää pohtia, mitä lopetetaan.”
Lätin mukaan uuden lain sanamuodot ovat lievempiä kuin ”laki ja sanktiot” mutta tiukempia kuin ”suositukset”. Velvoittavuus tietää rahanmenoa.
Ajan mittaan vaarana on myös kuntalaisten eriarvoisuus, mikä on totta jo nyt. Naapurikunta Orivesi on antanut sosiaali- ja terveyspalvelunsa Tampereen hoidettavaksi, ja vaikutukset vaihtelevat.
”Vaikka olemme isäntäkunta ja palveluiden pitäisi olla samat kaikille, ne eivät ole. Voimme toistaiseksi tarjota tamperelaisille monipuolisemmat palvelut. Toisaalta oriveteläiset ovat päässeet esimerkiksi Tampereella tarjottavan diabeteshoidon piiriin.”
Uuden sosiaalihuoltolain tavoitteena on tehokas ja lyhyt tuki, välttämätön huolenpito ja toimeentulo sekä lapsen terveys. Jokainen sosiaalihuollon asiakas saisi oikeuden nimettyyn omatyöntekijään, joka opastaisi oikeisiin palveluihin.
Erityinen nuorisopalvelutakuu tarkoittaisi, että nuori saisi moniammatillista apua yhden luukun kautta.
Samalla kun ehkäisevää työtä lisätään, esimerkiksi kiireellisten sijoitusten ehtoja kiristetään.
Lakiuudistuksen taustalla on muun muassa tapaus Eerika. Häntä laiminlyöntiin perheessä, eikä asiaan puuttunut kunnolla kukaan. Lopulta vanhemmat kiduttivat tytön kuoliaaksi.
177 kunnan, järjestön ja muun tahon lausuntokierros kertoo, että asiakaslähtöisyyden lisääminen on hyvä asia. Epäilyjä herättivät hinta, aikataulu, henkilöstön riittävyys sekä henkilöstövaatimusten väljentämisestä syntyvä todellinen säästö.
”On epätodennäköistä, että kuntatasolla säästöt olisivat niin merkittäviä, että henkilökuntaa saadaan lisättyä”, myös Kuntaliitto lausui. Sen mukaan lapsiperheiden asiakasmäärä kasvaa ja lastensuojelun supistuminen raskaampiin toimiin voi lisätä sen kielteistä ja pelottavaa leimaa.
EIJA MANSIKKAMÄKI
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
