Ekaterina Nikolskay työskentelee kuitulaboratoriossa. Hän on tehnyt tutkimuksestaan väitöskirjan Itä-Suomen yliopistoon. Kuva: Saara Lavi
"Korvamerkitty EU-tuki on elintärkeä 'köyhien ja kuihtumaan tuomittujen alueiden' tutkimukselle" – Itä-Suomen ammattikorkeakoulut puolustavat vahvaa EU-rahoitustaan
Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen saamia aluekehitysvaroja ohjataan biotaloustutkimukseen. Etelä-Suomi toivoisi, että rahanjako jakautuisi tasaisemmin.
Xamkin kuitulaboratorio on Suomessa ainut laatuaan, koska sen laitteet vastaavat tehdasolosuhteita. Teollisuuden prosessien lisäksi laboratoriossa tutkitaan muun muassa hiilidioksidin talteenottoa sekä mikrokiteisen selluloosan käyttöä, tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen ja kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri kertovat. Kuva: Saara LaviPuuraaka-aineen käyttö mitä erilaisimpiin sovelluksiin on arkipäivää savonlinnalaisessa kuitulaboratoriossa. Laboratorion koehallissa on tutkittu jo yli 10 vuoden ajan, mitä kaikkea puusta voidaan kehittää.
”Tutkimuksemme keskittyy erityisesti sivuvirtojen hyödyntämiseen ja kuitutuotteisiin”, tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen kertoo ja näyttää massiivista reaktoria, joissa valmistetaan mikrokiteistä selluloosaa.
Lähivuosina Savonlinnassa perehdytään vaatekuidun ja pakkausmateriaalien korvaamiseen puupohjaisella selluloosalla.
”Puhutaan haasteesta, että metsäteollisuuden pitää uusiutua ja tuottaa uusia tuotteita. Tavoitteenamme täällä ovat uusien tuotteiden lisäksi nykyisten tuotteiden kilpailukyvyn parantaminen ja kemikaalien tehokkaampi käyttö.”
”Varsinaiset materiaaliläpimurrot ovat kuitenkin hyvin pitkäjänteisiä ja siinä ollaan vielä alussa”, Pulkkinen selventää.
Savonlinnan kuitulaboratorio on esimerkki tutkimusyksiköstä, jolle EU:n aluekehitystuet ovat tärkeitä.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) – jonka yhteydessä myös kuitulaboratorio toimii – tutkimustoiminnassa painottuvat erityisesti metsäteollisuuden innovaatiot. Xamkin rahoitus koostuu EU:n rakennerahastosta ja yritysyhteistyöstä.
Ensi vuonna alkava EU-rahoituskausi näyttää Itä-Suomelle positiiviselta. EU-huippukokouksessa Suomi neuvotteli Itä- ja Pohjois-Suomen harvaan asutuille alueille sadan miljoonan euron ekstrapotin.
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun vararehtori Kalevi Niemi pitää korvamerkittyä harvan asutuksen tukea elintärkeänä "köyhien ja kuihtumaan tuomittujen alueiden" tutkimukselle.
”Pidän kirjekuorta hyvin tärkeänä päätöksenä. Se antaa puitteet tutkimukselle, jota teemme erityisesti puukuituun liittyen. Yritysten ja korkeakoulujen välisellä yhteistyöllä saamme huippuosaamista maakuntiin.”
Laboratoriossa on kehitetty uutta mittausteknologiaa esimerkiksi biopolttoaineiden laatumittauksiin, tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen ja kuitulaboratorion johtaja Tapio Tirri valaisevat. Kuva: Saara LaviSuomen ammattikorkeakouluista Xamk on ollut viime vuosina suurin tutkimusrahoituksen saaja. Sen kokonaisbudjetti on yli 70 miljoonaa euroa, ja siitä merkittävä osa rahoitetaan EU:n harvan asutuksen NSPA-tuella.
”Kiitos EU:n olemme pystyneet rakentamaan tutkimusinfraa. Samanlaisia kokonaisuuksia ei ole joka niemessä ja notkossa. Panostaminen on ollut pitkäjänteistä ja fiksua strategista politiikkaa.”
Kuitulaboratoriossa tutkitut ja testatut sovellukset ovat käytössä muun muassa Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla. Niemen mukaan ne ovat huippuesimerkkejä aluekehitysvaroilla aikaansaadusta innovaatiotyöstä.
”Vielä seitsemän vuotta sitten puhuttiin, että metsäala on auringonlaskun ala. Me uimme silloin vastavirtaan, ja nyt on tiedossa valtakunnallisesti, mitkä odotukset kohdistuvat siihen, että biopohjaisista materiaaleista saadaan muoville korvaajia.”
Euroista, jotka päätyvät maakuntiin, tehdään maailmalla tunnettuja vientituotteita.
”Tässä ollaan puuhun rakentuvien materiaalien vallankumouksen äärellä, kun puhutaan esimerkiksi kuitupohjaisista tekstiileistä ja pakkausteollisuuden sovelluksista. Yksi seuraava kohde, johon satsaamme, on puurakentamisen tutkimus ja koulutus”, Niemi linjaa.
Metsä Groupin Äänekosken biotuotetehtaalla käytössä olevia kuitusovelluksia on testattu ja tutkittu Savonlinnan laboratoriossa. Kuva: Petteri KivimäkiPohjois-Savossa EU:n aluekehitystukia ohjataan vesi- ja maataloustutkimukseen.
Savonia-ammattikorkeakoulussa pyritään löytämään parhaita keinoja muun muassa kaivosten typpipäästöjen ja maatalouden pistekuormituksen vähentämiseen sekä biokaasun kaupallistamiseen.
Tutkimuspäällikkö Eero Antikainen kertoo kuuden eri organisaation välisen tutkimusklusterin (Kuopio Water Cluster) tuottavan tiloille ja paikallisille yrityksille kestäviä vesiratkaisuja.
”Olemme ainutlaatuinen vesialan osaamiskeskittymä. Maataloudessa ravinteiden kierrätys ja talteenotto ovat asioita, joiden kanssa meillä riittää tehtävää.”
Käytännön esimerkki vesitalouden haasteista yrityksille nähtiin viime vuonna, kun korkein hallinto-oikeus eväsi Finnpulpin ympäristöluvan.
”Tiukentuneet lupakäytännöt haastavat vesitutkimustamme – haluamme tehdä menetelmiä, jotka turvaavat myös veteen liittyviä toimialojen toimintaedellytyksiä tulevaisuudessa. Sellu- ja paperituotanto ovat näistä yksi esimerkki. Ilman yrityksiä ei ole elinvoimasta maakuntaakaan eikä työpaikkoja. Siksi vesitutkimukselle on suuri tarve.”
”Kaikki toimenpiteet, joilla pystytään parantamaan alueen yritysten kilpailuedellytyksiä ja maatalouden kannattavuutta, ovat meille elintärkeitä. Niihin tarvitaan myös jatkossa EU-varoja. Muuten nykyisenkaltainen toiminta on vaarassa näivettyä.”
Suomen alueellisesta EU-rahoituksesta noin 70 prosenttia on kohdistunut nykyisellä budjettikaudella Itä- ja Länsi-Suomeen ja loput Etelä- ja Länsi-Suomeen. Lisäksi Itä- ja Pohjois-Suomi saavat EU:n harvaan asuttujen alueiden erityistukea.
Aluerahoituksen jako perustuu useisiin kriteereihin kuten työllisyyteen, asukastiheyteen ja bruttokansantuotteeseen.
Uudenmaan maakuntajohtajan Ossi Savolaisen mukaan rahanjaon kriteerejä tulisi muuttaa, koska Itä- ja Pohjois-Suomi ovat kirineet kehitystä kiinni.
”Harvaan asuttujen alueiden tuki kuuluu Itä- ja Pohjois-Suomeen, mutta muilta osin jaettavien tukien jakoperusteita pitäisi muuttaa”, hän kertoo Ylelle.
Pohjois-Savon maakuntajohtajan Marko Korhosen mukaan alueellinen eriarvoistuminen on edelleen suurinta Itä- ja Pohjois-Suomessa.
”Jos Brysseliä katsoo, niin signaali on selvä: aluetukien päätarkoitus on se, että syrjäiset alueet pystyvät tarjoamaan parastaan yritystoiminnassa ja että alueelliset erot kaventuvat. Ei ole Suomen etu, jos alueemme jää kilpailukyvyssä jalkoihin”, Korhonen sanoi MT:lle.
Vararehtori Niemi puoltaa Korhosta.
"Meillä Etelä-Savon maakunnassa tutkimus- ja kehittämispanostukset ovat edelleen vaatimattomalla tasolla verrattuna muuhun Suomeen. Tämä korostaa EU:n tukien merkitystä", hän toteaa.
"On tärkeää, että vähintäänkin nykyinen taso EU-rahoituksessa turvataan. Vaikka aluetukien lopullinen rahanjako on vielä kesken, tilanne näyttää nyt hyvältä."
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
