Helsingin pormestari: "Maakuntauudistus lisää olennaisesti riskiä verotuksen kiristymisestä"

Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ihmettelee ylipäätänsä sitä, että tarvitaanko Suomen kokoiseen maahan myöhemmin mahdollisesti kolmea verottavaa tahoa. Kuva: Kari Salonen

Helsingin vaaleilla välillisesti valittu pormestari Jan Vapaavuori (kok.) on haastatteluhetkellä ollut virassaan 67 päivää. 38 000 työntekijän organisaation muuttaminen pormestarin johtamaan hallintoon sekä sote- ja maakuntauudistukseen valmistautuminen ovat olleet työlistassa kiireisimpinä.

Sote-uudistus tarvitaan koko maassa, mutta muilta osin maakuntahallinto on Vapaavuoren arvion mukaan turha. Se johtaa sekä verotuksen kiristymiseen että kaupunkien ja maaseudun välisen vastakkainasettelun kärjistymiseen.

Vapaavuori ei usko hallituksen vakuutteluja siitä, että maakunnille ei tulisi verotusoikeutta:

"Tässä ikään kuin ujutetaan hanketta läpi harhaanjohtavalla tavalla. Pidän selviönä, että maakunnille tulee jatkossa verotusoikeus. Ja se lisää olennaisesti riskiä verotuksen kiristymisestä", Vapaavuori pelkää.

Vapaavuori perustaa näkemyksensä pitkäaikaiseen kokemuksensa politiikasta ja ministeritehtävistä

"Olen ilman muuta sitä mieltä, että mitä useampi taho verottaa, sitä todennäköisemmin verotus nousee."

Sote- ja maakuntauudistuksen pitäisi tapahtua kustannusneutraalisti eli kuntataloudesta poistuu kokonaisuudessaan vuonna 2020 sama määrä kustannuksia ja tuloja. Kuntien verotuloja siirretään valtiolle siten, että kunnallisveroprosenttiin tehdään tasasuuruinen 12,47 prosenttiyksikön leikkaus ja kuntien yhteisövero-osuutta leikataan koko kuntataloudesta noin 500 miljoonalla.

Sosiaali- ja terveysalan uudistuksen tarpeellisuudesta vallitsee Vapaavuorenkin mielestä "lähes liikuttava yksimielisyys". Kaikilla pienillä kunnilla eivät riitä rahkeet sote-palveluiden riittävään ja tasapuoliseen tarjoamiseen, siksi palvelut pitää organisoida toisella tavalla, maakuntatasoisesti.

Sote-uudistus sopii Helsingillekin, mutta muuta maakuntauudistusta Vapaavuori pitää tunnetusti turhana.

"Helsingissä on melkein kymmenen kertaa enemmän asukkaita kuin maan pienimmässä maakunnassa."

Oikein tai väärin, kaupungistuminen jatkuu. Kaupungit ja kaupunkiseudut kilpailevat kansainvälisesti. Olennaista olisikin Vapaavuoren mukaan vahvistaa kaupunkien mahdollisuuksia tehdä elinvoima-, elinkeino-, työllisyys- ja maahanmuuttopolitiikkaa. Nyt mennään päinvastaiseen suuntaan, kaupunkien edellytyksiä heikennetään, maakuntien vahvistetaan.

"Tämä johtaa pysyviin jännitteisiin kaupunkien ja maakuntien välillä kaikkialla Suomessa."

Maakunnista tulee pormestari Vapaavuoren arvion mukaan organisaatioita, jotka keskittyvät oman valtansa kasvattamiseen.

"Olen verrannut tätä Euroopan parlamenttiin. Maakunnista tulee kuin Euroopan parlamentti, joka ensimmäiset olemassaolonsa 50 vuotta keskittyy vaatimaan itselleen lisää valtaa.

EU-parlamenttiin hakeutui aikanaan paljon kokeneita, osaavia poliitikkoja. Puolueiden tarve saada hyviä ehdokkaita maakuntiin johtaa samaan.

"Maakuntahallintoon tulee entisiä ja nykyisiä ministereitä, kansanedustajia, kokeneita poliitikkoja, jotka helposti turhautuvat maakuntapolitiikassa vaatien lisää valtaa itselleen."

Vapaavuoren arvion mukaan tämä kehityskulku koskee kaikkia alueita Suomessa, ei pelkästään Uuttamaata.

" Riski siitä, että pienemmät paikkakunnat liittoutuvat yhdessä esimerkiksi Varsinais-Suomessa Turkua vastaan. Tämä koskee myös Tamperetta, Kuopiota, Jyväskylää, Oulua, kaikkia isompia kaupunkeja.

Jan Vapaavuoren mielestä "on kiistatta maaseudun etu, että Helsinki ja isot kaupungit pärjäävät kansainvälisessä kilpailussa".

"Ihan samalla tavalla isot kaupungit ovat riippuvaisia maaseudun hyvästä ruuan tuotannosta."

Lue koko haastattelu perjantain 18.8.2017 Maaseudun Tulevaisuudesta.