Poronhoito kilpailee kultamaista
Kaivoslakiin on kirjattu saamelaiskulttuurin heikentämisen kielto. Pykälä edellyttää saamelaiskulttuurin huomioon ottamista lupapäätöksissä.
Saamelaiskäräjät on pettynyt Turvallisuus- ja kemikaaliviraston, Tukesin, toimintaan sen harkitessa kullanhuuhdontalupien myöntämistä.
”Tukes ei ole arvioinut luvan mukaisen toiminnan vaikutuksia saamelaiskulttuuriin”, kertoo saamelaiskäräjien puheenjohtaja, Klemetti Näkkäläjärvi.
Saamelaiskäräjät on tuonut pettymyksensä esiin lausunnoissa, kertomuksessa eduskunnalle vuonna 2012 ja viranomaistapaamisissa.
Saamelaiskäräjät on myös valittanut Tukesin toiminnasta hallinto-oikeuteen ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen.
Lupaharkinnassa pitäisi huomioida tapauskohtaisesti ympäristövaikutukset ja muut kilpailevat maankäyttömuodot. Esimerkiksi poronhoito tarvitsee isoja alueita.
”Voimassa olevien lapiolupien jatkamista saamelaiskäräjät ei vastusta, mikäli toimintaa ei laajenneta tai muuteta merkittävästi nykyisestä.”
Lemmenjoen koneellisen kullankaivun kielto koetaan positiiviseksi asiaksi.
Myös Näkkäläjärvi toivoo, että päättäjät tulisivat itse katsomaan kullanhuuhdonnan vaikutuksia alueella.
LAURA KYLMÄMAA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
