Bussiliikenne on vaikeuksissa ja omasta ajoneuvosta on tullut maaseudulla yhä välttämättömämpi – "Se on epätasa-arvoista"

Ely-keskuksien järjestämien, maakuntakeskusten väliä kulkevien linjojen toimivuus halutaan varmistaa tuntuvalla lisärahoituksella. Kuva: Petteri Kivimäki

Yksityisautojen määrä on ollut kasvussa monissa osissa Suomea. Koronan seurauksena käytettyjen autojen kauppa on noussut ennätyslukemiin. Kuva: Jukka Pasonen

Kun julkinen liikenne takkuilee, yhä useampi turvautuu maaseudulla siihen ainoaan kulkuvälineeseen, jonka kanssa ei tarvitse pelätä vuorojen hupenemista: omaan autoon.

Autosta on tullut vuosien saatossa maalla yhä välttämättömämpi. Samaan talouteen hankitaan useita menopelejä.

Yksityisautoilun suosion kasvu näkyy tilastoissa: esimerkiksi Kaakkois- ja Keski-Suomessa autojen määrä suhteessa väkilukuun on kasvanut viime vuodet tasaisesti. Pohjois-Savossa määrä on harpannut liki 800 autoon tuhatta ihmistä kohti, kertovat Traficomin tilastot.

Olisi hyvä tavoite, ettei ihmisten olisi pakko investoida omaan autoon niin isoa osaa tuloistaan, sanoo liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.).

Kaupungissa ei ole pakko pitää autoa, kun taas maaseudulla yhteen talouteen ei enää tahdo riittää edes yksi auto. ”Se on epätasa-arvoista. Auton ylläpito on kallista.”

Toinen tärkeä tekijä on tietysti ilmastonmuutos, jonka suitsimista yksityisautoilun kasvu jarruttaa.

Haasteita on kaupungeissakin. Harakka korostaakin sujuvien matkaketjujen tärkeyttä.

Joskus yksityisautoilu lisääntyy, vaikka tavoite olisi täysin päinvastainen. Siitä karu esimerkki on Länsimetro.

Espoossa yksityisautoilun määrä kasvoi metron tultua, Harakka mainitsee. Länsimetroon panostettiin yli miljardi euroa. Samalla monilta asuinalueilta suoraan Helsingin keskustaan kulkevat bussit poistuivat.

Esimerkiksi Viherlaaksosta Matinkylän metroasemalle olisi pitänyt mennä autolla, mutta osa päätyi hurauttamaan samalla vaivalla suoraan Helsingin keskustaan.

Espoon Liikennekatsauksen mukaan Espoon autoliikennemäärät ovat kuitenkin kasvaneet vuosina 2010─2019 asukaslukua maltillisemmin. Vuonna 2018 Länsimetron havaittiin vähentäneen yksityisautoilun määrää kahdella prosentilla.

Tänä vuonna autoilun määrä Suomessa tuskin vähenee – siitä koronavirus pitää huolen.

Tartuntojen pelko ja etätyöt pitävät asemat ja pysäkit tavallista hiljaisempina.

Linja-autoyrittäjille se on tiennyt isoja vaikeuksia. Keväällä markkinaehtoinen bussiliikenne oli supistettu lähes olemattomaksi. Tilausliikenne ja bussimatkailu jäätyivät.

80 prosenttia linja-autoyrittäjistä kertoi saaneensa tukea eri kanavista, mutta muun muassa tuen määrää ja jakoperusteita kritisoitiin.

Markkinaehtoista liikennettä on sittemmin käynnistelty uudelleen. Linja-autoliiton jäsenkyselyssä 74 prosenttia vastanneista kertoi tarjonnan olevan nyt vähintään puolet normaalista.

Valoisa syksy ei kuitenkaan ole. Yli puolella linja-autoyrittäjistä on yhä henkilöstöä lomautettuna. Nyt tartunnat ovat jälleen kasvussa. Vielä keväällä näkymä koronakriisissä oli, että tilanne kohenee syksyyn mennessä, ministeri Harakka summaa.

”Vyötä kiristettiin pari reikää, mutta tilanne ei olekaan helpottanut. Tunnelmat ovat synkkiä. Ei oikein auta sanoa, että onhan meillä parempi tilanne kuin Belgiassa, kun vaikeudet tuntuvat omassa arjessa ja elinkeinossa.”

Keväällä bussiliikenteen raju lasku katkaisi Joensuun ja Kajaanin välisen linjayhteyden hetkeksi kokonaan.

”Onneksi tilanne oli väliaikainen”, Harakka sanoo.

Palvelutason heikkeneminen on ollut selvää myös junaraiteilla. Asiakaskuntaa oli keväällä noin kolmannes tavallisesta.

Mutta miten kävisi, jos markkinaehtoinen liikenne ajautuisi niin koviin vaikeuksiin, että Joensuu–Kajaani -vuoron kaltaiset tärkeät yhteydet olisivat vaarassa?

Ely-keskuksilla on rahalliset edellytykset taata, että yhteydet eivät katkea, Harakka lupaa. ”Ne saavat osansa 200 miljoonan euron joukkoliikenteen lisätuesta. Ykköstavoite on, ettei yksikään yhteys mene poikki.”

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman luonnokseen on myös kirjattu, että valtio varautuu vuosina 2021–2024 joukkoliikenteen elvyttävään tukemiseen.

Yksityisautoilun puolella korona näyttää vastaavasti painaneen kaasua. Kevät oli uusien autojen kaupassa hiljainen.

Sen sijaan kesällä käytetyt autot ja vuokra-autot kävivät kaupaksi liki ennätystahtiin (MT 5.9.).

1.12. klo 15:12: Korjattu ingressiä ja täydennetty tietoja Länsimetron vaikutuksesta liikenteeseen