MTK:lta järeä kirjelmä Orpon hallituksen budjettiriiheen – Näitä asioita järjestö vaatii Säätytalolta

Hallituksen budjettiriihi järjestetään syyskuun loppupuolella. Arkistokuva MTK:n johtokunnasta, jossa oli vieraana maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.). Kuva: Jarkko Sirkiä

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusjärjestö MTK lähetti tiistai-iltana avoimen kirjen pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitukselle budjettiriiheen liittyen maa- ja metsätalouden ajankohtaisiin kysymyksiin.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttilan ja toiminnanjohtaja Jyrki Wallinin allekirjoittamassa avoimessa kirjeessä järjestö vaatii hallitukselta toimia budjettiriihessä muun muassa maatalouden kannattavuuskriisin ratkaisuihin, Itä-Suomen tukemiseen ja maaseudun elinvoiman parantamiseksi.

Järjestö muistuttaa hallitusta maatalouden kannattavuuden haastavasta tilanteesta, jota haastaa nyt myös heikko sato, nousevat korot sekä korkealle jääneet tuotantokustannukset.

”Maatalouden talouskriisiä ei ole vielä kukistettu. Syksyn tukimaksatusten viivästyminen ja pankkien kiristynyt luotonanto uhkaavat yritysten maksuvalmiutta”, kirjeessä todetaan.

MTK odottaa maatalouden osalta budjettiriihestä päättäväisiä toimia maatalouden ja ruokajärjestelmän kääntämisestä nousuun. Järjestö vaatii, että maatalouden kustannustuen käyttämättä jääneet varat käytettäisiin alan tarpeisiin. Kirjeessä muistutetaan hallitusta myös ruoka-alaa kehittävän kasvuohjelman pikaisesta toimeenpanosta.

MTK:n puheenjohtaja Marttila sanoo kirjeessä MTK:n uskovan yhteistyön hallituksen kanssa olevan tiivistä ja rakentavaa. Arkistokuva. Kuva: Jarkko Sirkiä

Metsäpolitiikan osalta järjestö on tyytyväinen hallitusohjelman kirjauksiin. MTK odottaa kuitenkin hallitukselta toimia estääkseen EU:sta tulevia ongelmallisia kirjauksia liittyen Suomen metsiin.

”Tässä tarvitaan viisautta ja yhteistyötä, jotta Suomelle haitalliset linjaukset estetään jämäkästi.”

MTK ehdottaa hallitukselle kirjeessään, että hallitus ryhtyisi vahvasti edistämään EU:ssa itäisen ulkorajan elpymis- ja kehittämisrahan perustamista. Puheenjohtaja Marttila on esittänyt yhteistä rahastoa itärajan alueiden talouden ja infrastruktuurin vahvistamiseksi jo keväällä. Venäjän hyökkäyssota on vaikuttanut myös Suomessa erityisesti Itä-Suomen elinvoiman heikkenemisenä.

Valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) budjettiesityksessä esitetään leikkausta tiemäärärahoihin, vaikka vastaavasti hallitus on ohjelmassaan sitoutunut lähes kolmen miljardin euron liikenneinvestointiohjelmaan osana neljän miljardin investointiohjelmaansa.

MTK korostaa, että tierahoja tulisi kohdistaa erityisesti alempaan tieverkkoon.

”Hallitusohjelmassa todettu yksityisteiden valtionavustuksen leikkaaminen on huono viesti, kun lähes kymmenen miljoonan kuution puuntuonti Venäjältä pitäisi korvata kotimaisella puulla, ja samaan aikaan myös ruoka- ja energiahuoltoamme on vahvistettava. Kuljetusketjujen on toimittava saumattomasti pienimmiltä yksityisteiltä vientisatamiin.”

Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) (keskellä) osallistui tiistaina valtakunnalliselle metsämarssille. Kuva: Jarno Mela

”Ne osat liikenneverkkoa, jossa henkilöliikenne on vähäistä, ovat esimerkiksi metsäteollisuuden kuljetuksille välttämättömiä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että huoltovarmuus on otettava huomioon kaikessa päätöksenteossa kaikilla hallinnonaloilla”, MTK kirjoittaa.

Järjestö muistuttaa kirjeessään hallitusta myös siitä, että Suomi on kiinteän laajakaistan saatavuudessa eurooppalaisen vertailun häntäpäässä. Erityisesti laajakaistahankkeita uhkaa hallitusohjelman kirjaus cap-suunnitelman muutoksessa, jossa kirveen alla olisi maaseudun yritys- ja hanketukia maaseudun kehittämiseen.

”Jotta koko maa voidaan pitää mukana kehityksessä, on tärkeää vahvistaa laajakaistatukilain mukaista rahoitusta. Laajakaistatukiohjelmaa on jatkettava ja kehitettävä siten, että otetaan huomioon muutokset rahoituskeinoissa ja kuntien taloustilanteessa”, järjestö toteaa.