Saarikko: Hallitus ajaa hyvinvointialueet paniikkileikkauksiin – ”Keskusta ei tule hyväksymään”
Saarikko myöntää uudistusten olevan välttämättömiä mutta pitää aikataulua mahdottomana.
Entinen valtiovarainministeri ja keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko (kesk.) puhui puolueväelleen keskustan eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Tampereella. Kuva: Laura Hämäläinen / KeskustaHallitusohjelmassa sovitut säästöt terveyspalvelujen rahoituksessa johtavat siihen, että hyvinvointialueet sulkevat toimipisteitä paniikissa, vaikka siitä ei valtiolle välttämättä kokonaissäästöjä muodostuisikaan.
Näin sanoo oppositiopuolue keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko.
Hän kertoo käyttäneensä loppukesän selvittääkseen sote-palveluiden tilannetta ja hallitusohjelmaan tehtyjä kirjauksia.
Huolestuttavinta ovat Saarikon mukaan yli miljardin euron säästöt hyvinvointialueilta vaalikauden loppuun mennessä. Säästöjä aletaan hakea jo kahden vuoden kuluttua.
”Aikataulu, jolla alueet kuritetaan nämä tekemään, on mahdoton”, Saarikko sanoo.
Sote-uudistuksen valmisteluvaiheen jälkeen hyvinvointialueiden kuluja ovat nostaneet esimerkiksi noussut inflaatio, hoitajien vientiteollisuuteen kytketty palkkaratkaisu ja koronapandemiasta jäänyt pitkä hoitovelka, joka näkyy vieläkin jonoissa.
”Alueet lähtevät valtavalta takamatkalta hoitamaan tätä hallituksen kovaotteista politiikkaa”, Saarikko sanoo.
Hyvinvointialueille pitäisi Saarikon mielestä antaa hallitusohjelman mukaista kahta vuotta pidempi jatkoaika alijäämän kiinni kuromiseen.
Lisäksi hän vaatii mallia, jossa kiinteitä palveluita ei voi poistaa kunnasta, ennen kuin löydetään ratkaisu palveluiden parantamiseen jollain muulla keinolla.
”Ei voi tyhjentää kuntia palveluista ilman, että lupaa mitään tilalle. Kehittämisen aika on nyt”, Saarikko sanoo.
Hallitusohjelmassa haetaan vaalikaudelle yhteensä kuuden miljardin säästöjä. Säästöjen lykkäämiselläkin on hintansa, ja Saarikko esittääkin toisen kohteen, jolla jatkoajan olisi voinut kompensoida.
”Ei minun mielestäni veronalennuksiin olisi ollut tässä tilanteessa varaa.”
Saarikko neuvoo hallitusta myös harkitsemaan Kelan matkakorvausten sisällyttämistä hyvinvointialueiden rahoituspottiin. Kyseessä on vuositasolla noin 300 miljoonan euron kuluerä.
”Tällä hetkellä lähipalveluiden lakkauttamisessa ei tarvitse miettiä ihmisten matkakustannuksia, kun ne voidaan siirtää Kelalle. Todellisuudessa kaikki ovat samoja veronmaksajien rahoja”, Saarikko sanoo.
Hallitusohjelman sisällöstä hän erikseen kehuu mainintaa lääkäritoiminnan ammatinharjoittajamallin selvittämistä.
”Selvästi yksi kasvanut ongelma on lääkäripula ja kalliit ostopalvelut. Se olisi esimerkiksi maaseudun lääkäripalveluiden vahvistamiselle hyvä ratkaisu, josta pitäisi laittaa nopeasti kokeilu liikkeelle.”
Muutenkin Saarikko moneen kertaan korostaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen liittyvistä toimista moneta ovat oikeita ja välttämättömiä, mutta niihin annettu aika on epärealistisen niukka.
Hallitus ei sinänsä päätä hyvinvointialueiden palveluverkosta, mutta niiden rahoitus vaikuttaa käytännössä vääjäämättä siihen, missä alueet ylläpitävät toimintoja.
”Alueet ajetaan nyt niin ahtaalle, että syntyy paniikinomaisia ratkaisuja palveluiden alas ajamisesta”, Saarikko ennustaa.
”Tämä johtaa tilanteisiin, joissa aluepäättäjät kiireellä sammuttavat terveyskeskusten valoja, koska ajatellaan että sillä saadaan nopeita säästöjä.”
Säästöt voivat kuitenkin jäädä toteutumatta, sillä esimerkiksi jo valmiiksi niukan hoitohenkilökunnan siirtymisestä toiseen kuntaan töihin ei ole mitään takeita. Myöskään palveluntarve ei verkostoa rukkaamalla muutu.
”Keskusta ei tule hyväksymään sitä, että tätä vaikeaa tilannetta ratkotaan lähipalveluita alasajamalla”, Saarikko sanoo.
Keskusta on aluevaltuutettujen määrällä mitattuna alueiden suurin puolue, mutta enemmistöä sillä ei ole missään aluevaltuustossa.
Valtuustot päättävät lopun viimein hyvinvointivaltioiden sisällä tehdyistä päätöksistä, mutta valtion rahoituspuitteista lipsuminen voi olla niille kohtalokasta.
Hallitusohjelmasta löytyy myös kirjaus siitä, että jo yksi hyvinvointialueen lisärahoitusmenettely voisi johtaa alueen arviointimenettelyyn, ja lopulta alueiden yhdistämiseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat







