"Vaatimukset eivät ole tästä maailmasta" – työnantajapuolella äimistellään SAK:n jäsenliittojen 10 prosentin korotustavoitetta

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti (vas.), Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ja SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta esittelivät keskiviikkona suunnitelmiaan. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.  

Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi ihmettelee, missä todellisuudessa Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n palkansaajaliitot elävät, kun tuovat julkisuuteen 10 prosentin palkankorotustavoitteen.

Hänen mukaansa työnantajapuolen ei ole tarkoitus julkistaa mitään numeraalisia tavoitteita.

Ammattiliittojen tavoitteena on, että korotus jakautuisi kahdelle vuodelle.

Ruohoniemen mukaan Teknologiateollisuuden työnantajat haluaa edelleenkin neuvotella ratkaisusta, joka turvaa kustannuskilpailukykyä ja huomioi samalla palkansaajien ostovoimaa.

”Nämä vaatimukset eivät ole tästä maailmasta", kommentoi Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen palkankorotustavoitetta.

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien väistyvä toimitusjohtaja Markku Jalonen luonnehtii niin ikään X:ssä liittojen palkankorotusvaatimuksia kustannuksiltaan poikkeuksellisen suuriksi.

Hänen mielestään Suomen työmarkkinamallissa on nyt keskitettyjen sopimusten piirteitä ja osapuolten yhteinen talouden tilannekuva täysin hukassa.

SAK:n jäsenliitot kertovat tavoittelevansa kymmenen prosentin palkankorotusta tällä työmarkkinakierroksella. Liitot julkaisivat asiasta keskiviikkona yhteisen tiedotteen ja järjestivät lehdistötilaisuuden.

Liittojen tavoitteena on, että korotus jakautuisi kahdelle vuodelle. Ensimmäisen vuoden korotus olisi kuusi prosenttia eli vähintään 150 euroa kuukausipalkkaan. Toiselle vuodelle tavoitteena on neljän prosentin korotus eli vähintään sata euroa kuukausipalkkaan.

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi tiedotustilaisuudessa, että liittojen tapa kertoa yhteinen korotustavoite julkisuuteen poikkeaa aiemmasta.

”Olemme nyt päätyneet tällaiseen ratkaisuun, jotta jäsenemme myös tietävät, millaisia tavoitteita meillä kaiken kaikkiaan on”, Aalto kertoi.

”Toki työmarkkinatilannekin on merkittävästi muuttunut. Työnantajat ovat muuttaneet omia toimintatapojaan muun muassa suhteessa kolmikantaisiin valmisteluihin.”

Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen lisäsi, että työnantajat ovat vuosi vuodelta tiivistäneet omaa yhteistyötään. Tästä syystä myös työntekijäpuolella pidetään hänen mukaansa tärkeänä tiivistää yhteistyötä.

Liitot neuvottelevat uusista työehtosopimuksista ja palkankorotuksista työnantajapuolen kanssa tänä talvena ja ensi keväänä.

Teollisuusliitossa neuvottelut on jo aloitettu teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden työnantajien kanssa. Teknologiateollisuudessa nykyinen työehtosopimus päättyy marraskuun lopussa. Kemianteollisuuden puolella osa sopimuksista päättyy vuodenvaihteessa.

Aalto sanoo, että kiihtynyt inflaatio edellyttää aiempaa suurempia palkankorotuksia.

”Työntekijöiden ostovoima on supistunut voimakkaasti. Syynä on nopea ja tuntuva hintojen nousu. Nyt palkalla saa vähemmän kuin ennen”, Aalto toteaa SAK:n tiedotteessa.

Vaikka inflaatio on hidastunut, työntekijöiden "ostovoimakuoppa" on Aallon mukaan edelleen olemassa. Aalto sanoo, että palkankorotustavoite ottaa huomioon sekä aiemmin syntyneen ostovoimakuopan että sopimuskauden inflaation.

PAMin puheenjohtaja Rönni-Sällinen toteaa, että hintojen nousu ei kohtele kaikkia samalla tavalla ja pienituloisten tilanne on heikentynyt.

”Arvioimme, että pienituloisille korotuksen täytyy kokoaikatyössä olla vähintään 150 euroa kuukaudessa ensimmäisenä ja sata euroa kuukaudessa toisena vuonna. Tämä niin sanottu sekalinja tuo kaikille tarvittavan korotuksen”, Rönni-Sällinen kertoo tiedotteessa.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n puheenjohtaja Håkan Ekström perustelee "sekalinjaa" pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen sosiaaliturvaleikkauksilla sekä niiden vaikutuksilla erityisesti naisiin.

”Leikkausten kompensoimiseksi on perusteltua, että palkankorotukset kohdistuvat hieman muita vahvemmin matalampiin palkkoihin. Sen takia sekalinjainen palkankorotustavoite on tarpeen”, Ekström sanoo tiedotteessa.

Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto AKT:n puheenjohtaja Ismo Kokko sanoo, että yhteensä kymmenen prosentin palkankorotus ei uhkaa Suomen hintakilpailukykyä. Hänen mukaansa myös duunarien on saatava osansa tulevasta talouskasvusta.

”Hintakilpailukykymme on kunnossa, ja olemme hyvissä asemissa, kun tämä talouden alakulo pian väistyy. Valtionvarainministeriö totesi tämän viimeksi syyskuussa”, Kokko sanoo tiedotteessa.

Hän lisäsi tiedotustilaisuudessa, että ay-liike on viime vuosina tehnyt Suomessa alhaisempia palkkaratkaisuja kuin kilpailijamaissa. Kokon mukaan Suomessa on "kerrankin oikeaan aikaan" tilanne, jossa kustannuskilpailukyky ei vaarannu tämäntasoisista palkankorotuksista.

Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti on samoilla linjoilla ja huomauttaa, että palkankorotukset ovat olleet Suomessa maltillisia viime vuosina.

”Vuodesta 2021 vuoteen 2024 työvoimakustannukset nousivat euroalueella 15 prosenttia ja Suomessa alle kahdeksan prosenttia. Värkeissä on varaa”, Jäntti sanoo tiedotteessa.