Ministeriö: Lintuinfluenssatilanne on hallinnassa, seitsemän turkistarhan lopetukset on jo saatu päätökseen – ”Vielä on liian aikaista arvioida lopullista tilannetta”

Naurulokit ovat poistuneet turkistarhoilta, mikä on vähentänyt tautiepäilyjen määrää. Kuva: Jarkko Sirkiä

Lintuinfluenssatilanne on hallinnassa, vakuuttaa apulaisosastopäällikkö Taina Aaltonen maa- ja metsätalousministeriöstä. Hänen mukaansa tautiepäilyilmoituksia ei enää tule viranomaisille samalla tavoin kuin aiemmin, joten vaikuttaa siltä, että epidemia olisi rauhoittumassa.

Aaltosen mukaan naurulokit, joiden mukana tauti on paljolti levinnyt, ovat saatujen tietojen mukaan valtaosin poistuneet turkistarhoilta normaaliin tapaansa heinäkuun puolivälissä.

Tällä on Aaltosen mukaan merkittävä vaikutus epidemian taittumiseen, mutta hänen mukaansa on edelleen mahdollista, että joitakin uusia tautipositiivisia tarhoja vielä ilmenee.

Muiden lintujen tartunnat ovat olleet paljon harvinaisempia, mutta lintuinfluenssa leviää myös niidenkin välityksellä, jos niitä pääsee tarhoille. Aaltonen toteaa, että aiemmin huomaamatta jääneitäkin tartuntoja voidaan vielä löytää.

”Taudin ei ole todettu levinneen tarhojen välillä. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida luotettavasti lopullista tilannetta.”

HS:n mukaan pääministeri Petteri Orpo (kok.) on keskustellut maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin (kd.) kanssa tautitilanteesta vakavasti.

Orpon mukaan lintuinfluenssa on vakavasti otettava riski ja uhka tällä hetkellä.

”Haluttiin varmistaa, että asiat ovat hoidossa.”

Orpon mukaan hallituksella ei ole toistaiseksi aikeita ryhtyä toimiin kaikkien turkiseläinten lopettamiseksi mutta hallitus seuraa tilannetta tarkasti.

Aluillaan oleva metsästyskausi on aiheuttanut huolta epidemian leviämisestä. Aaltonen toteaa, että metsästys saa lintuja liikkeelle, minkä vuoksi tartunnat luonnonvaraisten lintujen välillä voivat jonkin verran lisääntyä.

Toisaalta sairaat linnut tuskin lentävät kovin pitkälle, Aaltonen analysoi.

Lisäruokinta myös kokoaa lintujen yhteen keinotekoisesti. Ruokintaa on suositettu vältettävän, mutta kieltoa ei ole asetettu.

Aaltosen mukaan metsästyksen yhteydessä voi myös löytyä aiempia joukkokuolemia, jotka eivät aiemmin ole tulleet esiin.

Lintuinfluenssan torjuntatoimissa edetään Aaltosen mukaan koko ajan. Järeimpänä toimenpiteenä on eläinten lopettaminen turkistarhoilla, joille lintuinfluenssa on levinnyt. Päätökset lopettamisista tehdään tarhoilta otettujen näytteiden ja tarkastusten pohjalta.

Seitsemän tarhan lopetukset on jo saatu päätökseen. Aaltonen kertoo, että lopetusten yhteydessä otetut näytteet tutkitaan Ruokavirastossa ja osin myös EU:n ja WHO:n viitelaboratorioissa.

”Niillä tarhoilla, joilla on lopetukset ovat ohi, siirrytään tarhojen rakenteiden puhdistukseen ja desinfektioon”, Aaltonen kertoo.

Turkistarhoilla tehdään myös akuutteja suojaustoimia. Tarhaajat vahvistavat rakenteita asentamalla ovia tai verkkoja, joilla ehkäistään luonnonvaraisten lintujen pääsy tarhaan.

Siipikarjatiloja suojataan puolestaan siipikarjan ulkonapitokiellolla.

Niillä tarhoilla, joilla vain osa eläimistä on lopetettu, tullaan tekemään seurantanäytteenottoa eloon jätetyistä eläimistä.

Epidemian taittumisen jälkeen tilannetta seurataan muutenkin tarkkaan. Aaltosen mukaan mahdollisia kontaktitarhoja tutkitaan, ja vähitellen käynnistetään myös kaikkien tarhojen tarkastuksia ja näytteenottoa.

Toimenpiteiden toteuttamiseksi järjestetään lisäresursseja viranomaisille, esimierkiksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle (LSSAVI).

Maa- ja metsätalousministeriö arvioi lisäksi tarvetta yksityiskohtaisemmille bioturvallisuusvaatimuksille turkistarhoilla. Lainsäädännöllä voitaisiin asettaa vaatimuksia tarhojen suojarakenteille. Keinolla varauduttaisiin lähinnä seuraavaan vuoteen.