Noin neljännes Pietarin Prismojen myynnistä suomalaista
Pietarin 11. Prisma avattiin tämän kuun alussa. Venäjälle on suuntaamassa myös Ruokakesko; tietoja sen ensimmäisistä myymälöistä odotetaan lähipäivinä. Lauri Mannermaa/S-ryhmä Kuva: Viestilehtien arkistoSOK Retail Internationalin johto ei tyrmää kotimaisten laadukkaiden tuotteiden osuuden kasvattamista. Siihen tähdätään, sillä terveysvaikutteisuus ja puhtaus kiinnostavat yhä useampia pietarilaiskuluttajia.
”Kaikissa tuoteryhmissä haaste on saada hinta-laatusuhde kohdalleen”, toimitusjohtaja Vesa Punnonen summaa neljän vuoden oppeja.
”Valikoimaa muutetaan koko ajan sen mukaan, mitä asiakkaat haluavat ja mitä Venäjällä niin sanotusti ’ei ole’.”
Myymälöiden välillä on myös huomattavia eroja siinä, millainen valikoima myy.
”Suomalainen peruna on nelisenkymmentä prosenttia kalliimpanakin todella kova hitti. Yksi venäläinen asiakas avasi sitä näin: jos puolet venäläisestä perunasta on laadultaan huonoa, kokonaisuutena se tulee kalliimmaksi kuin suomalainen.”
Myös Suomesta tuotu lähdevesi nähdään niin hyvälaatuisena ja puhtaana, että se myy hyvin.
”Aina ei tiedä, mistä he ovat valmiita maksamaan korkeamman hinnan ja mistä ei. Esimerkiksi suomalaisten kurkkujen ja tomaattien kohdalla laatuero ei riittänyt”, Prisma-johtaja kuvaa.
”Pieni osa asiakkaistamme haluaisi jopa saman valikoiman kuin Suomen Prismoissa. Mutta kun suomalaisen elintarvikkeen hinta on Pietarissa tulleineen, sertifiointi- ja logistiikkakuluineen noin 30 prosenttia kalliimpi, he ajavatkin Lappeenrantaan ostamaan sen.”
Vaikka tuotteesta itsessään pidettäisiinkin, varsinkin pientuottajien herkkujen ongelmaksi nousee siksi valitettavan usein juuri korkea hinta.
Vesa Punnosen puheessa vilahtaa tuon tuosta Venäjän markkinoiden kilpailu, joka on paljon kovempaa kuin kahden suuren taisto kotimaassa.
”Venäjä on meille mieletön mahdollisuus, mutta helppo markkina se ei ole”, hän painottaa.
”Kaikissa suurissa kaupungeissa on niin kansainvälisiä toimijoita, joilla on valtavat valikoimat, ja hyviä paikallisia toimijoita sekä sitten myös huonompiakin toimijoita.”
Perinteisesti Venäjän ruokakauppa on käynyt kivijalkapuodeissa ja kioskityyppisissä myyntipisteissä joko ulkona tai kauppahalleissa. Viime vuosien muutos on kuitenkin ollut varsinkin miljoonakaupungeissa erittäin nopea suurten ketjujen perustaessa kilvan hyper- ja supermarketteja.
Pietari on sijaintinsa vuoksi suurkaupungeista kilpailluin. Markettien osuus ruuan myynnistä on joidenkin arvioiden mukaan jopa 80 prosenttia, kun se on koko maassa vielä keskimäärin alle 30 prosenttia.
Pietarin Prismoja alusta asti vetänyt Punnonen iloitsee etenkin kanta-asiakasohjelman saamasta suosiosta.
”350 000 meni juuri rikki.”
Hän kertoo, että kanta-asiakkaista ”merkittävä” osa käyttää S-ryhmän seurannan mukaan myös Suomen puolella osuuskaupan palveluita.
”Se on iso piristysruiske myös itärajan tuntumassa ryhmämme kaupoille, ravintoloille ja hotelleille – varsinkin, kun EU:n puolella kulutus on taantunut.”
Pietarissa on pääkaupunkiseudun kokoisella alueella enemmän asukkaita kuin koko Suomessa, Punnonen muistuttaa.
Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla on yhdeksän Prismaa, ja lähikunnista löytyy seitsemän lisää – ne palvelevat siis paria miljoonaa kuluttajaa. Pietarin alueen myymäläverkoksi suunnitellaan 30:tä.
”Suomalaisuus on siellä selkeä etu, Moskovassa, saati muualla, ei niin merkittävää etua ole.”
Ansio menee paitsi läheiselle sijainnille myös suomalaiselle elintarviketeollisuudelle ja ennen kaikkea Valiolle.
”Valion luomalla suomalaisuudella on voitu liputtaa meidänkin myymälöissä. Varsinkin Valion voi on ihan käsite.”
Hänen mukaansa Valio on onnistunut siinä, missä moni muu ei ole: se tuntee venäläisten kuluttajien hinta-laatuvaateet ja on onnistunut sopeuttamaan tuotteensa niihin.
KAIJALEENA RUNSTEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
