PÄIVÄN PUNKTI Lisää sähköä

Suomi oli pitkään uuden tekniikan ihmemaa ja sähköisissä palveluissa aivan maailman kärkeä. Viime vuosina olemme jostain syystä pudonneet kyydistä.Tekniikkaa kyllä piisaa, mutta sitä ei osata aina soveltaa.

Naapurimaamme Viro teki tiikerinloikan ja siirtyi suoraan neuvostoajan kömpelöstä tekniikasta digitaaliseen maailmaan. Sähköinen tunnistautuminen ja sähköinen terveyskortti ovat naapurissa arkipäivää.

Suomessa ollaan näissä asioissa jälkijunassa. Muutama hyvä esimerkki silti löytyy meiltäkin.

Verohallinnosta on syytä olla ylpeä. Jos jollekin valtion viranomaiselle pitäisi myöntää kunniapalkinto laakerinlehvien kera, se on Verohallinto. Tavalliselle palkansaajalle veroilmoituksen teko on helppoa kuin heinänteko. Verottaja jopa neuvoo auliisti, jotta veronmaksajaparka ei vahingossa maksaisi liikaa.

Kokonaan toista on terveyssektorilla. Terveyskeskusten ja yksityisten lääkäriasemien järjestelmät eivät seurustele vahingossakaan toistensa kanssa. Jos potilas joutuu kiertämään eri paikoissa tautinsa takia, mukana seuraa repullinen papereita ja sitoumuksia. Jo tämä on riittävä syy tehdä sote-uudistus.

Digitalisointivauhtia pitäisi lisätä julkisella puolella. Digitalisointi on yksi parhaita keinoja vähentää byrokratian kustannuksia ja lisätä palvelujen toimivuutta. Oikein tehtynä sillä voidaan säästää rahaa.

Aina ei ole tehty oikein. Suomi on täynnä karmaisevia esimerkkejä siitä, että isoista sähköisistä projekteista ovat hyötyneet vain konsultit, kun kaikki on mennyt pieleen.

Yksi perusehto sähköisten palvelujen leviämiselle on. Laajakaistan on toimittava joka niemessä, notkossa ja saarelmassa. Tämä on yksinkertaisesti tasa-arvokysymys. On poliittisten päättäjien asia pitää tästä huolta.

Paperia sähköisiin palveluihin siirtyminen ei poista. Sanomalehtikin säilyttää asemansa vielä pitkään, onhan sen käyttömukavuus edelleen ylivoimainen. Painetun lehden rinnalle tulee kuitenkin monia uusia digitaalisia palveluja, jotka hyödyttävät lukijaa.

Myöskään kouluissa ei ole viisasta korvata ensimmäistä aapista sähköisellä lukulaudalla. Eikä näpyttely korvaa kaunokirjoitusta, jonka oppimisella on paljon syvempi merkitys kuin pelkkä tekstin tuottaminen. Kynä ja kumi tarvitaan myös digiyhteiskunnassa.

Avaa artikkelin PDF