Peruskuivatuksen tuet remonttiin
Kulunut vuosi on ollut ennätyssateinen, mikä nostaa aina kuivatuksessa olevat puutteet esille. Tällaisten vesimäärien hallinnassa ei enää ratkaise pelkästään salaojituksen kunto, vaan ratkaisevassa osassa on niiden uomien tilanne, minne peltojen vedet laskevat.
Ihmisten kaivamien valtaojien lisäksi ongelmia aiheuttavat melko pienet luonnonpurot ja joet, jotka ovat saaneet olla luonnontilassa näihin päivin saakka.
Näiden uomien valuma-alueilla on vuosikymmenien ja jopa vuosisatojen aikana saatettu tehdä muutoksia, jotka ovat muuttaneet virtauksia ja valuma-alueita.
Nuo muutokset eivät välttämättä ole tuoneet ongelmia aikaisemmin, koska maasto on ollut vielä enemmän luonnontilassa, johon sadevesi ehtii imeytymään ennen kuin se vähitellen valuu vesistöihin. Viime vuosikymmenien aikana tilanne on kuitenkin muuttunut.
Yhä useammin voidaan sanoa, että tulvat ja vesiongelmat ovat ihmisen syytä. Kun sadepisara ennen mitä suurimmalla todennäköisyydellä putosi luonnontilaiseen maahan, sillä oli aikaa imeytyä maahan ja valua sieltä pikkuhiljaa vesistöön, jos kasvusto ei sitä ehtinyt käyttää tai jos se ei painunut pohjavesiin.
Tänä päivänä sadepisara kohtaa yhä useammin hehtaarihallin kattopellin, sen pihalla olevan asfalttikentän tai moottoritien rakennetun väylän, josta se lähtee saman tien virtaamaan kohti lähintä vesistöä.
Mitkään vanhat uomat eivät ole sellaisia, että ne pystyisivät välittämään nämä vesimäärät ja pahimmillaan vedet löytyvätkin jonkun viljelyaukean pellolta muutaman tunnin sisällä. Hulevesien käsittelyyn on kaavoituksessa herätty, mutta liian myöhään.
Tilanne johtaa siihen, että yksittäinen viljelijä joutuu kustantamaan väylän kaivamisen niin suureksi, että vedet mahtuvat. Useiden kymmenien neliökilometrien valumavesien johtaminen pois omilta pelloiltaan saattaa johtaa täysin suhteettomiin kustannuksiin eikä se tunnu oikeudenmukaiselta.
Yhteiskunta tukee periaatteessa suhteellisen hyvinkin peruskuivatushankkeita, mutta tavalla, josta aika on ajanut ohi. Peruskuivatuksen tukijärjestelmä juontaa asutustoiminnan ajalle, jolloin lähes jokaisen valtaojan ympärille muodostettiin ojitusyhtiö, jotta töitä voitiin teettää sotien jälkeen työllisyystöinä. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet.
Peruskuivatustuki voidaan maksaa nykyisin vain ojitusyhtiölle. Ojitusyhtiössä tulee olla vähintään kaksi osakasta. Nykyisellä tilarakenteella tämäkin on jo ongelma, sillä ojitusyhtiön tulee toimia samalla hyötyalueella, joka yhä useammin on yhden viljelijän hallinnassa.
Ojitusyhtiö katkaisee myös arvonlisäveroketjun, sillä ojitusyhtiö on kuin tiekunta, joka ei voi edes hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että viljelijä ei voi vähentää kaivulaskuissa olevaa alvia vaan se jää valtion voitoksi.
Se tarkoittaa, että jos hankkeeseen myönnetään vaikkapa 50 prosentin tuki, siitä melkein puolet katoaa arvonlisäveroon. Tilanne on sama tiekunnissa, joissa jokaisella laskulla tuetaan valtiota 23 prosentilla vaikka maksu kohdistuisi arvonlisäverolliseen yritystoimintaan.
Tilanne on ongelmallinen myös ympäristön kannalta. Kaikki se työ, mitä viljelijä on tehnyt pitääkseen ravinteet pellollaan, menee hukkaan jos pellolle kaadetaan puoli metriä vettä ”niskasta” pari kertaa vuodessa vieden ravinteet ja pintamaat mukanaan. Eikä ympäristöongelma poistu edes sillä, että pelto jätettäisiin viljelemättä.
Vesilain 15 pykälä kieltää sellaiset toimenpiteet, joilla aiheutetaan muualla vesistössä muun muassa vahinkoa omaisuudelle tai tulvan vaaraa. On tullut aika seurata sitä, ettei yhteiskunta itse riko tuota pykälää.
Jokaisen kaavoituksen kanssa tekemisissä olevan tulee jatkossa tajuta, että hulevesien oikea reitti ei ole jyrkintä mäkeä alas. Suurille sademäärille emme mahda mitään, mutta kyllä valumavesiä pystytään jarruttamaan latvavesillä, jos niin halutaan.
Peruskuivatuksen tuki tulee nostaa tasolle, joka kattaa kaikissa tilanteissa ulkopuolisten vesien aiheuttamat kustannukset. Tuki pitää pystyä maksamaan myös yhdelle viljelijälle ilman ojitusyhtiötä, jolloin alv-ketju ei katkea.
Juhani Laihia
Imatra
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
