Maatalousmaan kiinteistövero jakaa SDP:n puheenjohtajaehdokkaita – Harakka verottaisi, Rinne ei

SDP:n puheenjohtajaehdokkaat kiertävät parhaillaan maakuntia. Tammikuun alussa Timo Harakka (vas.), Tytti Tuppurainen ja Antti Rinne olivat puolueväen tentattavina Kuopiossa. Kuva: Pirkko Siikamaki/Lehtikuva

Suhtautuminen maa- ja metsätalousmaan kiinteistöveroon jakaa SDP:n puheenjohtajaehdokkaita.

Kansanedustaja Timo Harakka panisi maat ja metsät verolle. Istuva puheenjohtaja Antti Rinne ei kannata kiinteistöveron laajentamista vaikka haluaakin siirtää painopistettä työn verotuksesta pääomien verotukseen. "Maa- ja metsätalousmaan kiinteistövero ei ratkaise julkisen talouden tasapaino-ongelmia", hän sanoo MT:n kyselyssä.

Eduskunnan maatalousvaliokunnassa istuva Tytti Tuppurainen ei esitä veroa, mutta haluaa pitää sen keinovalikoimassa.

"Maa- ja metsätalousmaan vero olisi tasapuolista, muutakin maata verotetaan. Keinovalikoimasta tätä ei siis pidä sulkea pois, vaikka en ole veroa nyt lanseeraamassa", Tuppurainen vastaa.

Sosiaalidemokraatit valitsevat puheenjohtajan Lahden puoluekokouksessa helmikuun alussa. Gallup-kyselyissä oppositiopuolue nousi loppuvuonna ykköspaikalle. Demarien uusi puheenjohtaja lähtee siis paluupaikalta pääministerikisaan, joka ratkeaa kevään 2019 eduskuntavaaleissa.

Kukaan ehdokkaista ei halua ennakolta nimetä suosikkejaan hallituskumppaneiksi.

"Vaalit voitetaan kovalla työllä ja nöyrällä asenteella. Palkintojen jakaminen etukäteen on varmin tapa hävitä itse kilpailu", Harakka toppuuttelee.

Talouspolitiikassa Rinne ja Tuppurainen painottavat julkisten investointien lisäämistä.

"Lisäksi SDP esittää nopeasti vaikuttavia keinoja yritysten kasvun ja työllistämisen tukemiseksi kuten ALV-alarajan nostaminen 30 000 euroon sekä ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen tarkoitettu 20 000 euron verovähennys", Rinne luettelee talouslääkkeitään.

Harakka esittää muun muassa miljardin pottia koulutukseen ja kiertotaloudesta kärkihanketta.

Demariehdokkaat eivät ole erityisen huolissaan muuttoliikkeestä suuriin kaupunkeihin.

"Emme elä suuren sisäisen muuttoliikkeen aikaa, joten siitä on turha tehdä ongelmaa", Tuppurainen väittää, vaikka esimerkiksi muuttoliiketutkija Timo Aro on verrannut nykyistä kehitystä 1970-luvun suureen muuttoaaltoon.

Rinteen mukaan SDP ei aio hidastaa kaupungistumista. "Mutta pyrimme vaikuttamaan siihen, että kaikkialla Suomessa säilyy säälliset mahdollisuudet elää ja työskennellä."

Harakan mielestä muuttoliike varsinkin pääkaupunkiseudulle voisi olla tehokkaampaa. Toisaalta hän on huolissaan maaseudun palveluista.

"Ammatillisen koulutuksen leikkaukset aiheuttavat alueellista eriarvoistumista ja nuorten syrjäytymistä."

Sote-uudistuksessa demarit haluavat julkiselle sektorille suuremman roolin palvelujen tuottamisessa kuin mitä hallitus ajaa.

"En vastusta yksityisen ja järjestösektorin mukanaoloa, mutta varsinkin harvaan asutuille alueille on vaikea saada riittävää tarjontaa ja kilpailua", Tuppurainen sanoo.

EU:n maatalouspolitiikassa Harakka haluaa jatkaa suuntausta, jossa määrän sijasta tuetaan laatua. Tuppurainen painottaa byrokratian purkamista. "Ympäristö ja eläinten hyvinvointi ovat erityisen tärkeitä. Tukea on suunnattava aktiiviviljelijöille ja nuorille viljelijöille."

Rinteen mielestä maatalouspolitiikassa pitäisi tavoitella parempaa jalostusarvoa ja tilannetta, jossa tuottajat pärjäisivät ilman nykyistä tukiverkkoa.

"Kaikissa tilanteissa täytyy pitää huolta siitä, etteivät maataloustuottajien elämän edellytykset romahda", Rinne painottaa.