Naudanlihatuki tarvitsee päivitystä
Naudanlihan tuotannon tukia tulee miettiä EU:n maatalousuudistuksessa uudelta pohjalta, MTK:n lihavaliokunnan nautajaoston puheenjohtaja Tomi Toivanen vaatii.
”Nykyiset tuet eivät naudanlihan tuotannossa vastaa tätä päivää.”
Suurin huoli on tuen määrästä, mutta sen lisäksi Toivanen vaatii ottamaan huomioon tuotantotapojen muutoksen.
Suomessa emolehmien osuus on kasvanut, hiehokasvatus pääsemässä vauhtiin ja lihanaudoille on tullut kolmivaihekasvatus.
Nykyinen tuki ei kuitenkaan kestä järjestelyjä. EU:n tuotantoon sidotut tuet ovat vähentyneet kymmenessä vuodessa 100:sta 36 miljoonaan euroon. Samaan aikaan emolehmien määrä on noussut 28 000:sta 58 000:een, Toivanen laskee.
Nykyisin Suomi saa sitoa tuotantoon 10 prosenttia EU:n cap-tuesta. Toivanen vaatii osuuden nostamista ainakin 20 prosenttiin.
”Nyt siihen on mahdollisuus. EU:n maataloudella on ollut sellaisia ongelmia, että se on aiempaa suopeampi tuotantoon sidotuille tuille”, Toivanen uskoo. Hehtaaritukea hän pitää naudanlihan tuotannon kannalta huonona.
”Suomen neuvottelijoiden pitää taistella meidän olojen puolesta, ja asento pitää ottaa tämän päivän mukaan.”
Sama vaatimus koskee EU:n komission kanssa käytäviä neuvotteluja Etelä-Suomen 141-tuesta.
”Meillä on perusteluja entistä enemmän. Sianlihan tuotannon romahdus osoittaa, että vakavat vaikeudet ovat vain syventyneet.”
Eläinten hyvinvointituki on Toivasen mielestä hyvä asia, kunhan sen vaatimukset ovat ajoissa tiedossa ja maalaisjärjellä ymmärrettävissä.
”On tärkeää, että viljelijöillä on halu liittyä järjestelmään. Sitä ei saa pilata älyttömillä säännöillä ja pikkutarkalla valvonnalla.”
Kotieläintuotannossa on myös omaehtoisia laatuhankkeita. Toivasen mielestä tärkeää, ettei itse maksetuista järjestelmistä tule uusi väline ”sakkovalvontaan”. ”Jos niitä aletaan käyttää rankaisuperusteena, kehitystyö loppuu.”
Toivasen mielestä hyvällä pihvilihalla on ruokapöydässä erityisarvo. Pihvilihaa voisi tuottaa enemmän, jos hinnat ja tuet vain antavat mahdollisuuden.
Nautoja on syytetty kasvihuonekaasujen röyhtäilemisestä. Toivasen mielestä Suomessa asiaa pitäisi katsoa toisesta näkökulmasta: kun turvemaat pidetään nurmella, ne sitovat hiiltä ja estävät ravinteiden valumista vesistöihin.
HEIKKI VUORELA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
