Kananmunantuottaja leipuriopettajan tentissä
SOMERO (MT)
Somerolainen kananmunatilan isäntäpari taitaa joutua koville, kun ravintola-alalla vuosien työkokemuksen hankkinut, nykyisin Vantaan Varia-ammattikoulussa leipuri-kondiittoreita opettava Jarkko Pakarinen pääsee tenttaamaan heitä kananmunien tuotannosta.
Pakarinen on miettinyt tulevaa kanalavierailua useiden päivien ajan. Matkalla tilalle hän esittelee kolmen liuskan mittaista kysymyspatteristoa.
Kananmunaketjun loppupään hän tuntee hyvin: kananmunien laatu, käyttötavat ja leivontaominaisuudet ovat hänelle tuttuja asioita.
Sen sijaan ketjun alkupäähän hän ei ole tutustunut.
Pakarinen on asunut jo parikymmentä vuotta Helsingissä, mutta hän on kotoisin maalta, Tohmäjärveltä. Maatilaa kotona ei ollut, eikä hän ole aikaisemmin käynyt kanalassa.
Kananmunantuotanto on sen verran vierasta, että Pakarinen varmistaa ensin vierailua sovittaessa ja vielä matkalla tilalle, millä nimellä tuotantorakennusta kutsutaankaan.
”Oliko se munala vai kanala?”
Mukana on myös Pakarisen puoliso Juha Tammi.
Tammi on puolisonsa tapaan elintarvikealan ammattilainen. Hänellä on ollut oma ravintola, ja lisäksi hän on työskennellyt usean vuoden ajan ravintoloissa maalla ja merellä. Tällä hetkellä hänkin on Varia-ammattikoulun opettaja.
Nikulan tilalla vierailijat ottaa vastaan isäntäpari Jukka Nikula ja Taina Skaffari.
Aluksi he istuttavat pariskunnan pöydän ääreen ja asettuvat itse tentattaviksi.
Pakarisen kysymykset eivät ole millään muotoa helppoja. Häntä kiinnostavat muun muassa syyt kananmunien kokoeroihin, kananmunien säilyminen ja suomalaiskanojen alkuperä.
Nikulaa kysymykset eivät hätkähdytä. Hän vastaa niihin sujuvasti ja ymmärrettävästi.
Elintarvikealan ammattilaisena Pakarista askarruttaa myös suomalaismunien salmonellatilanne.
”Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa salmonellaa ei esiinny kananmunissa käytännössä lainkaan, vaikka tauti tarttuu hyvin herkästi. Sen vuoksi tiloilla noudatetaan erittäin tiukkoja varotoimenpiteitä”, Nikula kertoo.
Salmonella-aiheeseen palataan vielä uudelleen, kun Pakarinen tahtoo tietää munien viennistä ja tuonnista.
”Salmonellariskin vuoksi Suomeen ei saa tuoda lainkaan kuorimunia muista kuin salmonellavapaista maista. Käytännössä kuorimunia ei tällä hetkellä tuoda.”
Kuluttajana Pakarinen tahtoo tietää, millaisia ovat kananmunan tuotantokustannukset.
”Se, että kana pyöräyttää munan, ei sinänsä maksa missään enempää tai vähempää kuin Suomessakaan”, Nikula pohtii. ”Sen sijaan monet muut asiat aiheuttavat kustannuksiin eroja. Tärkein tekijä on rehu. Sen osuus kustannuksista on yli 50 prosenttia.”
”Suomi on korkean elintason maa. Kustannustaso on korkea, samoin palkat. Ne vaikuttavat suoraan myös kananmunan hintaan.”
Nikula kertoo vierailleen myös EU:n hyvinvointidirektiivin edellyttämistä investoinneista. Niiden täytyi olla tehtynä viime vuoden alkuun mennessä.
”Koko Euroopassa kanalat jouduttiin käytännössä rakentamaan uudelleen. Munien hinnassa on myös siitä aiheutuneita investointikustannuksia.”
Pakarista kiinnostaa myös, kuinka paljon viljelijä voi vaikuttaa ruokinnalla munan makuun.
”Makuun voitaisiin vaikuttaa, mutta näin ei käytännössä tehdä”, vastaa Nikula. ”Sen sijaan omega-munien rasvahappokoostumusta on muutettu syöttämällä kanoille omega-rehua.”
Kun puheeksi tulee kananmuna raaka-aineena, sekä isäntä että vieraat intoutuvat kehumaan.
”Kananmuna on huipputuote luonnon omassa pakkauksessa. Siinä ei ole lisäaineita eikä sitä ole ihminen peukaloinut”, Nikula luettelee. Pakarinen ja Tammi nyökyttelevät.
Vielä ennen tutustumiskierrosta kanalassa Pakarinen haluaa kuulla isäntäparin mietteitä byrokratiasta ja EU:sta.
”Työlästähän byrokratian pyörittäminen on. Joka päivälle löytyy jotain hoidettavaa, ja erilaisia määräaikoja on koko ajan”, Skaffari kertoo.
Isännän mukaan kananmunantuotanto on pieni tuotannonala, joten viljelijöiden pitää pystyä vaikuttamaan sitä koskevaan päätöksentekoon aktiivisesti. ”Ei niin, että muut päättää ja tekee meille epäedullisia päätöksiä.”
Kun suojavarusteet on puettu, aloitetaan kanalakerros linjan loppupäästä eli varastosta, jossa on tuhansia munakennoja odottamassa kuljetusta pakkaamolle.
Sen jälkeen Nikula esittelee vierailleen massiivisen robotin, joka pakkaa kanalasta liukuhihnaa pitkin tulevat munat ja asettelee ne varastossa nähtyihin 30 munan kennoihin.
Tekniikasta kiinnostunut Tammi kysyy, mistä laitteistot on hankittu.
”Häkkilaitteistojen valmistajia on Suomessa yksi. Tämäntyyppisiä häkkejä valmistetaan vain ulkomailla, joten päädyimme siksi ulkomaiseen valmistajaan. Sen sijaan tuotantorakennus on kotimainen.”
Myös kanalan ohjaus- ja sähkölaitteet on hankittu ulkomailta, koska niiden tekniikka on ollut siellä jo pitkään käytössä. Tilatut laitteet tulivat valmiina Suomeen, ja sähkömies teki vain sähköasennukset.
Lopulta tutustumisvuorossa on itse kanala.
Ensimmäinen halli on tällä hetkellä kanaerän vaihdon vuoksi tyhjillään, mutta seuraavassa hallissa kävijöitä odottaa 20 000 kanaa.
Nikulan nykyinen kanala on valmistunut pari vuotta sitten. Se on sata metriä pitkä, ja häkkejä on koko rakennuksen pituudelta kuudessa kerroksessa.
Kyseessä on virikehäkkikanala eli pienryhmäkanala. Virikehäkeissä on linnuille orret sekä rauhalliset ja hämärät munintapesät.
Verkkopohjan ansiosta häkki pysyy puhtaana, sillä lanta putoaa alapuolella olevalle hihnalle.
Kanalan tunnelma on ensin rauhallinen, mutta äkkiä lintuihin tulee vipinää. Nikula lisää kuvaajan toiveesta valaisinten kirkkautta, mitä kanat pelästyvät.
Vieraat pidättelevät hetken hengitystään kunnes huomaavat, että ilmastointi puhdistaa ilman nopeasti sen jälkeen, kun linnut ovat lopettaneet säntäilynsä.
Nikula avaa yhden häkin ja ottaa sieltä ulos kaksi lintua. Vieraat saavat kokeilla, millaista on pitää kanaa sylissään.
”Pelkäsin, että se nappaa kynsillään kiinni käsivarteeni, mutta sehän onkin täysin rauhallinen”, Pakarinen hämmästelee.
Vielä paluumatkallakin Pakarinen kehuu kanalan siisteyttä, vaikkei hän varsinaisesti epäsiistiäkään rakennusta odottanut näkevänsä.
Muiltakin osin hänen kokemuksensa tilavierailusta olivat ennakko-odotuksia paremmat. Vaikutuksen tekivät niin isännän vankka tietämys kuin tuotannon olosuhteetkin.
Tammi hämmästelee puolestaan tuotannon työmäärää ja sitovuutta.
”Työtä riittää jokaiselle päivälle, aamusta iltaan.”
JUHANI REKU
Kanan-
muna on huippu-
tuote
luonnon omassa pakkauksessa.
Siinä ei ole lisäaineita
eikä sitä ole
ihminen peukaloinut.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
