EU:n maatalouspolitiikka jarruttaa omia tavoitteitaan
EU:n yhteinen maatalouspolitiikka, cap, on pitkällä ajalla itse hidastanut sille asetettujen tavoitteiden saavuttamista, Kyösti Arovuori toteaa väitöskirjassaan.
Yhtä tavoitetta ei ole saavutettu. Viljelijöiden tulokehitys on ollut laskeva.
Sen sijaan tuottavuus ja kuluttajahinnat ovat menneet toivottuun suuntaan, ja ruokaa on riittänyt. Markkinatkin olivat vakaat 2000-luvun alkuun asti.
Arovuori joutui harmikseen toteamaan, että EU:n maatalouspolitiikan tavoitteiden saavuttamista on mahdoton todeta täsmällisesti. Politiikalle ei ole asetettu mitattavia tavoitteita eikä aikataulua.
”Tavoitteiden määrittämiseen ja mittaamiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Se pätee mihin tahansa politiikkaan.”
Väitöskirjan laskentamallien mukaan EU:n maatalouspolitiikan tavoitteet olisi saavutettu vähemmällä politiikalla vielä paremmin.
”Toteutetun politiikan seurauksena maataloudessa on käytetty enemmän tuotantoresursseja kuin ilman politiikkaa. Se on näkynyt hitaampana tuottavuuden kasvuna ja heikompana tulokehityksenä”, Arovuori sanoo.
Jos markkinat olisivat sanelleet, maataloudesta olisi poistunut nopeammin väkeä muihin töihin. Vähemmän jakajia olisi merkinnyt enemmän tuloa jäljelle jäävää viljelijää kohti, Arovuori laskee.
”Tosin ei ole yksiselitteistä, miten ruokaketju toimii”, Arovuori lisää. Lopputulokseen vaikuttaa, miten paljon muut ruokaketjun osat ulosmittaavat maatalouden tuottavuuden kasvusta.
Vuonna 1957 luotua EU:n maatalouspolitiikkaa on 1990-luvulta asti uudistettu vähän väliä. Arovuoren mukaan muutokset ovat edistäneet tavoitteiden saavuttamista. Uudistukset on hänen mielestään tehty kuitenkin liian myöhään ja pienin askelin.
Siksi uudistuksia tulee jatkossakin, Arovuori ennustaa. Niiden suunta on hänen mukaansa vääjäämätön: markkinaehtoisuus lisääntyy, politiikan väliintulo vähenee.
Tutkijan mielipidettä ei horjuta se, että viimeisimmässä uudistuksessa tuotantoon sidottuja tukia lisättiin. ”Se oli tilapäinen taka-askel.”
Jokin turvaverkko maataloudelle toki tarvitaan, Arovuori myöntää. Siihen hän ottaisi mallia USA:sta. Siellä tuottajia suojataan markkinahäiriöiltä takuuhinnalla.
”Jos EU:ssa olisi sama järjestelmä, turvaverkko olisi automaattisesti lauennut esiin, kun Venäjälle viennin estyminen romahdutti maidon hinnan.”
”Nyt EU:ssa tukea maksetaan niin hyvänä kuin huonona aikana. Maatalouspolitiikka ei reagoi markkinatilanteisiin.”
Kyösti Arovuori on maatalous- ja metsätieteen lisensiaatti. Hän on Pellervon taloustutkimus PTT:n vt. tutkimusjohtaja ja kirjoittaa vuorollaan MT:ssä PTT:n taloustutkaa.
Arovuoren väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopistossa perjantaina.
Heikki Vuorela
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
