Teollisuus vastustaa sähkön hinnan noususta maksettavan korvauksen lopettamista – uhkana jopa irtisanomiset

Outokummun Tornion terästehtaalla valssataan terästä, jonka kromi kaivetaan Kemin kaivoksesta. Outokummun hiilipäästöt jäävät yhtiön mukaan alle kolmasosaan alan keskiarvosta. Kuva: Pekka Fali

Metalliteollisuuden mielestä Suomen tulee jatkaa päästökaupan aiheuttamasta sähkön hinnan noususta maksettavaa korvausta. ”Kompensaatio on keskeinen osa EU:n päästökauppajärjestelmää”, Outokummun yritysvastuujohtaja Kari Tuutti sanoo.

Yksi keino vastata kompensaation loppumiseen ovat irtisanomiset.

”Mikäli sähkökompensaatio poistuisi vuoden 2020 lopussa, pitäisi Outokummun etsiä vastaavat säästöt Suomesta, jotta kilpailukykymme säilyisi entisellään. Tämä tietäisi vaikeita toimenpiteitä mukaan lukien henkilöstön vähennyksiä”, Tuutti arvioi blogissaan.

”EU kehitti sähkökompensaation, jotta vältyttäisiin hiilivuodolta teollisuudenaloilla, joissa riski tuotannon siirtymiselle Aasiaan on erityisen suuri. Suuri osa EU-maista on toteuttanut sen EU:n suositusten mukaisesti.”

Hallitus päätti helmikuussa laskea sähköveroa EU:n minimiin. Samalla luovutaan energia­veron palautuksesta teollisuudelle eli energia­veroleikkurista. Toimet tasapainottavat toisensa eivätkä poista Outokummun mukaan kompensaation tarvetta.

Sähkökompensaatiota koskeva laki päättyy tämä vuoden lopussa. Työ- ja elinkeinoministeriöstä (TEM) kerrotaan, että tuki ei ole mukana budjettikehyksissä eikä hallitus ei ole toistaiseksi antanut signaalia siitä, että lainvalmistelu aloitettaisiin.

TEM ylijohtajan Riku Huttusen mukaan erilaisia muotoja tukiohjelmalle on kuitenkin mietitty muutenkin vuosien varrella. EU:n valtiontukisäännöt ovat valmistelussa ja ne voivat Huttusen mukaan vaikuttaa tukeen.

”EU:ssa on painotettu, että tukea pitäisi käyttää puhtaiden ympäristöinvestointien tekemiseen, mikä sopii hyvin metallin­jalostajille”, johtaja Kimmo Järvinen Teknologiateollisuudesta sanoo.

Päästöoikeuden hinnat ovat olleet pari vuotta 25 euroa hiili­dioksiditonnilta mutta nyt pudonneet alle 19 euron. Hinta oli pitkään alle 10 euroa, mutta EU:n Green Deal -ohjelma nostaa sitä jatkossa mahdollisesti 50 euroon ja enemmänkin. Tämä on lisännyt kompensaation merkitystä teollisuudelle, koska päästöoikeuden hinta nostaa sähkön hintaa.

Valtio saa päästöoikeuksien hinnan nousun vuoksi huomattavat tulot oikeuksien huutokaupasta.

Sähköveron alentaminen asteittain EU-minimiin vähentää valtion tuloja runsaat 250 miljoonaa euroa koko muutoksen tultua voimaan. Energia­veroleikkurin suuruus on ollut noin 230 miljoonaa euroa.

Viime vuonna Suomen valtio sai huutokaupasta 227 miljoonaa euroa. Kompensaatiomenot olivat 104 miljoonaa euroa. Jos tuki poistuu, teollisuus häviää muutokset yhteen laskien noin 70 miljoonaa euroa ja aluksi selvästi enemmän, koska sähkövero alenee asteittain.

Kompensaatio kattaa Järvisen mukaan noin 40 prosenttia päästöoikeuden vaikutuksesta sähkön hinnan nousuun.

Tuutti kehuu Outokummun toimintaa: teräksestä kierrätetään yli 85 prosenttia ja hiilijalanjälki on alle 30 prosenttia alan keski­arvosta. Yhtiö tavoittelee hiilineutraalisuutta vuonna 2050.

Päästökauppajärjestelmän lisäkustannus oli Outokummulle 50 miljoonaa euroa viime vuonna.

”Ei ole syytä tappaa lypsävää lehmää poistamalla sähkökompensaatiota. Siitä seuraisi vain negatiivisia asioita: korkeammat globaalit hiilidioksidipäästöt sekä vähemmän työpaikkoja ja verotuloja”, Tuutti arvostelee.

”Jos EU:n päästöjen vähentäminen tapahtuu sulkemalla EU:n vähäpäästöistä tuotantoa ja ostamalla EU:n ulkopuolella runsaspäästöisesti tuotettuja tuotteita, EU itse asiassa pahentaa ilmaston lämpenemistä. Juuri niin on jo tapahtunut ruostumattoman teräksen tuotannossa”, Järvinen sanoo.

”EU:n tuotantoa on jouduttu vähentämään ja lisätty tuontia. Vaikka EU:n päästöt ovat vähentyneet, maailmanlaajuisesti ne ovat kasvaneet.”

”Parin vuoden aikana erityisesti Indonesian halpa tuotanto on lisääntynyt. Siellä sähkö tuotetaan halvimmalla kivihiilellä. Tuonti on syrjäyttänyt myös Suomen tuotantoa”, Järvinen toteaa.