Taivaallisen tiedon välittäjä
KANKAANPÄÄ (MT)
Huomio! Pallo, irti!
Pallo lähtee leijailemaan kohti yläilmoja mukanaan valkoinen antennilla varustettu laatikko.
Mikä pallo ja mikä laatikko? Ja ennen kaikkea: miksi ihmeessä?
Kysymyksiin on yksinkertainen vastaus. Kaikki tehdään, jotta kenttätykistö osuisi maaliinsa.
Pallo on säähavaintopallo, ja siihen kiinnitetty laatikko radioluotain. Luotaimen tehtävänä on lähettää maanpinnalle tietoja säätilasta yläilmoissa, jonne se pallon mukana kohoaa.
Pallon lähettämistä tiedoista tietokone tekee sääsanoman, jota hyödyntämällä kenttätykistö osuu paremmin maaliinsa.
Tykistöprikaatissa Kankaanpään Niinisalossa koulutetaan Puolustusvoimien ainoat sääalan varusmiehet. Heidän tehtävänään on ottaa säähavaintopallon avulla selvää, millaiset sääolot ilmakehän eri korkeuksilla vallitsevat.
Näistä tiedoista syntyy numeromuotoinen sääsanoma, jota kenttätykistö hyödyntää.
”Tekemämme sääsanoma menee tykistölle tai kranaatinheittimistölle. He laskevat, miten sää vaikuttaa ammuksen lentorataan ja säätävät sen mukaan tykin putken kulmaa”, alikersantti Otto Paajanen selittää.
”Säätietoja tarvitaan, jotta tykki osuu maaliin. Näin rauhanaikana tykki ei saa edes ampua ilman sitä.”
Sään vaikutus ammuksen lentorataan on suuri. Jos säätä ei huomioida, ammukset voivat osua kauaksikin halutusta maalista.
”Enimmillään maali voi heittää neljäkin kilometriä, jos säätä ei oteta huomioon. Näin suuret heitot tekisivät tykistön turhaksi”, tykkimies Teemu Uimonen lisää.
Eniten ammuksen lentorataan vaikuttaa tuuli, mutta lämpötilallakin on vaikutusta.
”Mitä lämpimämpää ilma on, sitä ohuempaa se on ja päinvastoin”, Paajanen valottaa.
Pallon mukana ilmaan lähetetty radioluotain painaa pari sataa grammaa.
”Luotain lähettää ajantasaista tietoa ilmanpaineesta, lämpötilasta, kosteudesta, tuulensuunnasta ja -nopeudesta sekä omasta korkeudestaan”, Paajanen kertoo.
Luotaimen lähettämistä tiedoista kaluston luotaustietokone laskee keskiarvot. Luotaustietokoneesta tiedot siirretään tavallisen kannettavan tietokoneen näköiseen säälaskimeen, joka tekee sääsanoman.
”Valmis sanoma siirretään laskimesta sanomalaitteeseen, jolla se lähetetään ampuville yksiköille”, Uimonen selittää.
Koska ampuvat yksiköt laskevat sääsanoman perusteella ampuma-arvojaan, tulee sanoman olla heillä hyvissä ajoin ennen ammuntaa.
”Pallo laitetaan ilmaan vähintään tuntia ennen sanoman lähetysaikaa. Yleensä tykki pääsee ampumaan vasta tunnin tai puolentoista päästä sanoman saamisesta, koska kaikki on tarkistettava moneen kertaan, jotta harhalaukauksia ei synny.”
Havaintopallot täytetään vedyllä.
”Voisimme käyttää heliumiakin, mutta koska se on 15 kertaa kalliimpaa kuin vety, käytämme vetyä. Yhden pallon vety maksaa kymmenen euroa”, sääosastoa johtava yliluutnantti Reijo Miettinen sanoo.
”Esittelytilaisuuksissa käytämme heliumia, koska se on turvallisempi kaasu kuin vety. Näytösluotauspaikalla on vaikea valvoa, ettei kukaan mene liian lähelle räjähdysherkkiä kaasupulloja.”
Kun pallo lähetetään ilmaan, sen halkaisija on metrin ja puolentoista välillä. Mitä ylemmäs pallo nousee, sitä isommaksi se laajenee.
”Joku viisas on laskenut, että ennen räjähtämistään pallon halkaisija on jopa viisi–kuusi metriä”, Miettinen kertoo.
”Räjähtänyt pallo ei tule maahan kuin tiiliskivi, koska pallonriekaleet jarruttavat sen matkaa kuin laskuvarjo.”
Palloja luotaimineen lähetetään taivaalle kaikilla sellaisilla ampuma-alueilla, joilla tykistö tai kranaatinheittimistö ampuu.
Maavoimilla on neljä ampumaharjoitusaluetta. Ne sijaitsevat Kouvolan Vekaranjärvellä, Kuhmon Vuosangassa, Rovajärvellä sekä Niinisalossa.
Aivan jokaisesta Suomen kolkasta Puolustusvoimien luotaimia ei siis voi pellolleen tai metsäänsä pudonneina löytää.
”Jotta löytäjä tietäisi, mitä tehdä luotaimelle ja pallolle, luotaimeen liimataan ennen lähetystä ohjetarra. Siinä kerrotaan, mistä laitteesta on kysymys, että luotain on vaaraton ja että se olisi hyvä kierrättää, mikäli mahdollista”, Miettinen selventää.
”Yleensä pallot lentävät 100–150 kilometrin päähän lähetyspaikasta. Joskus pallo voi nousta liki pystysuoraan ylöspäinkin, jos on aivan tyyntä.”
Havaintopallo nousee 20–30 kilometrin korkeuteen hieman vuodenajasta riippuen.
”Talvella pallo ei nouse niin korkealle kuin kesällä, koska kylmä pakkas-ilma haurastuttaa palloa ja se hajoaa nopeammin”, Miettinen valistaa.
Luotauskaluston sijoittaminen oikeaan paikkaan on tärkeää, jotta luotaus onnistuu parhaalla mahdollisella tavalla.
”Puita ei saa olla aivan kaluston vieressä. Sinne suuntaan, minne tuulee, täytyy olla aukeampaa, jotta antenni voi esteettä ottaa vastaan luotaimen lähettämiä tietoja”, Paajanen selittää.
”Parasta on, ettei olla ihan sysimetsässä.”
Jotta antenni voi vastaanottaa luotaimen lähettämiä tietoja, se tarvitsee näköyhteyden siihen.
”Näköyhteys tarkoittaa, että kalustolla ei voi luodata kukkulan yli tai horisontin taakse. Luotaus päättyy, kun signaali heikkenee liiaksi”, Miettinen opastaa.
Luotauskalusto on passiivinen, eli se ei itse lähetä mitään signaalia.
”Kaluston antenni vain vastaanottaa tietoja. Se on kuin omakotitalon lautasantenni.”
ANNIINA KESO
Säätietoja tarvitaan, jotta tykki osuu
maaliin. Näin
rauhan-
aikana
tykki ei saa edes ampua
ilman sitä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
