LUKENUT MIES Kaapparin käsikassara
Iiro Viinasen (kok.) valtiovarainministerikausi 1991–1996 on legenda. Se kestää hyvin hänen toimintansa ja päiväkirjamerkintöjensä vatvomisen moneen kertaan.
Viinasen kausi jää historiaan. Niinä vuosina valtiovarainministeriö kaappasi johtajan paikan suomalaisessa yhteiskunnassa. Asemastaan se ei ole toistaiseksi luopunut. Eduskunta, EU ja tasavallan presidentti jäivät asiallisesti jalkoihin, vaikka Martti Ahtisaari hetken yritti pyristellä. Tänä päivänä menokehysten diktatuurille ei kukaan uskalla inahtaakaan.
Kaappausta voi verrata Risto Rytin Suomen Pankin vallankaappaukseen 1930-luvun vaihteessa. Molemmat on selostettu muun muassa Valtiovarainministeriön historiassa (2009 ja 2010). Molempien operaatioiden jäljet olivat inhimillisesti hirmuiset.
Viinasen päiväkirjat ovat autenttinen todistus vallansiirron ruhjovista menetelmistä. Suomen talous oli ajautunut vuosikausien vapaaseen pudotukseen. Sillä verukkeella valtiovarainministeriö alkoi harjoittaa estotonta vallankäyttöä kaikkien ministeriöiden tonteilla.
Päiväkirjoista on julkisuuteen poimittu lähinnä henkilöristiriitoja, Viinasen muutamista poliitikkokollegoistaan lausumia murhaavia arvostelmia. Subjektiivisia arvioita on historia pullollaan.
Kysyin eräältä Viinasen päiväkirjoissaan perin pohjin teilaamalta poliitikolta, mitä hän kohtelustaan arveli. ”Minä en Viinasen puheita arvosta pennin vertaa. Mies luki koko ajan valtiovarainministeriön virkamiesten papereita. Kun hän joutui itsenäiseen vastuuseen Pohjolassa, hän sai potkut.”
Vuodet eivät ole Viinasta jalostaneet. Päiväkirjojensa jälkikirjoituksessa hän pahoittelee, ettei saanut ajetuksi maata yleislakkoon. Se vasta olisi ollut kunnon putsch.
PEKKA ALAROTU
Iiro Viinanen: Vaaran vuodet 1991–1995. Muistelmia ja päiväkirjamerkintöjä. Toimittanut Kalle
Heiskanen. 288 sivua. Paasilinna.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
