Suomesta on tullut lämpöpumppujen suurvalta – viime vuoden myynti lähes 200 000 laitetta

Suomessa myytiin viime vuonna liki 200 000 lämpöpumppua. Kaupankäyntiä ovat vauhdittaneet muun muassa energian hinnan nousu ja avustukset öljykattiloiden vaihtajille.  Kuva: Markku Vuorikari

Suomesta on tullut lämpöpumppujen suurvalta. Eurooppalaisessa vertailussa viime vuodelta Suomi kiilasi kärkeen, kun katsottiin lämpöpumppujen myyntiä suhteessa kotitalouksien määrään.

Lämpöpumppuja kävi Suomessa viime vuonna kaupaksi runsaat 69 kappaletta tuhatta kotitaloutta kohti, kertoo Euroopan Lämpöpumppuyhdistyksen EHPAn tilasto. Kakkoseksi ylsi Norja, jossa määrä oli 60 kappaletta. Edellisvuonna Norja oli ollut vertailun ykkönen. Seuraavat sijat menivät Ruotsille, Virolle, Tanskalle ja Ranskalle.

Heikoiten kauppa kävi Britanniassa, jossa myytiin vajaat kaksi pumppua tuhatta taloutta kohti. Muita häntäpään maita olivat muun muassa Unkari ja Saksa. Vertailussa oli mukana 21 maata.

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen toiminnanjohtaja Jussi Hirvonen arvioi, että Suomen myyntiluku oli suhteellisesti korkein myös maailmanlaajuisesti, sillä Skandinaviassa pumppujen menekki on ollut perinteisesti hyvä.

Kaikkiaan Suomessa myytiin viime vuonna liki 200  000 lämpöpumppua. Kasvua edellisvuodesta oli yli puolet. Kaupankäyntiä vauhdittivat muun muassa energian hinnan nousu ja avustukset öljykattiloiden vaihtajille.

Lämpöpumppujen suosio on ollut melko vähäistä Euroopassa, mutta tilanne on nopeasti muuttumassa. Se näkyy luvuissa jo nyt. Viime vuonna 21 maassa Euroopassa myytiin ennätykselliset kolme miljoonaa pumppua. Kasvua edellisvuodesta oli liki 40 prosenttia.

Suhteellisesti suurin nousu nähtiin Belgiassa, Tshekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Näissä maissa myynti lähes tuplaantui edellisvuodesta.

Määrällisesti parhaiten kauppa kävi viime vuonna Ranskassa ja Italiassa, joissa molemmissa myytiin yli puoli miljoonaa pumppua. Lämpöpumppuja käytetään sekä kiinteistöjen lämmittämiseen että jäähdyttämiseen.

Kaupankäyntiä vauhdittaa ilmastonmuutoksen aiheuttama tarve vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Lämmitysratkaisuilla on tässä suuri merkitys. Maailmanlaajuisesti kiinteistösektori tuottaa vajaat 40 prosenttia hiilidioksidipäästöistä.

”Lämmitysjärjestelmiä halutaan puhdistaa globaalisti, ja puhtaan sähkön avulla se onnistuu päästöttömästi”, summaa Aalto-yliopiston vieraileva tutkija Jussi Vimpari, joka työskentelee toimitusjohtajana energia-alan ohjelmistoyhtiö Apex Heat Oy:ssä.

Lämpöpumput ovat vähäpäästöisiä verrattuna polttamiseen perustuvaan lämmitykseen. Ne siirtävät lämpöä ulkoilmasta ja maaperästä sähköenergian avulla sisätiloihin ja pystyvät hyödyntämään myös erilaisia hukkalämpöjä.

Painetta lämmitysremonteille Euroopassa aiheuttaa osaltaan Venäjän hyökkäyssota. Se johti Euroopassa energiakriisiin ja tarpeeseen päästä nopeasti eroon halvasta venäläisestä maakaasusta.

Vimpari kuitenkin muistuttaa, että kaasulämmitys ei ole loppunut Euroopassa, vaan maakaasua tuodaan edelleen muista maista, putkilla ja nesteytettynä tankkereilla. Kuitenkin esimerkiksi Saksa, Britannia ja Hollanti pyrkivät luomaan kansallista lainsäädäntöä, joka nopeuttaisi uuteen teknologiaan siirtymistä.

”Saksassa puntaroidaan, pitäisikö jopa kieltää kaasuboilerit uusissa rakennuksissa ja lähteä suoraan pumppujen asentamiseen.”

Edessä on joka tapauksessa valtava työmaa. Tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä lämpöpumppuja on asennettu EU:ssa jo 60 miljoonaa.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA on arvioinut, että maailmassa on 1,8 miljardia lämpöpumppua vuonna 2050.

Pumppujen massatuotantoon valmistaudutaan jo. Hirvosen mukaan alan teollisuus kasvaa vauhdilla Euroopassa, osittain erilaisten tukijärjestelmien turvin.

Kysyntää povataan erityisesti ilmavesipumpuille, kun kiinteistöt laittavat uusiksi lämmitysjärjestelmiään. Lämpimien ilmanalojen seuduilla on luontaisesti kysyntää ilmasta otettavan lämmön hyödyntämiselle.

Sen sijaan maalämmön suosio on Hirvosen mukaan jäämässä pienemmäksi kuin Suomessa, jossa lämmön lähteenä käytettävä peruskallio ei ole liian syvällä maaperässä. Harvaan asutussa Pohjolassa on myös enemmän tilaa porata maalämpökaivoja tonteille kuin tiheästi asutuissa maissa.

Suomessa lämpöpumppujen myynnin kasvu on tasaantunut tämän vuoden aikana. Taustalla vaikuttaa rakentamisen yleinen alamäki.

Samalla helpotusta on tullut jopa puolen vuoden toimitusaikoihin sekä asennusjonoihin, joita koettiin vielä alkuvuodesta. Laitteiden saatavuudessa oli ongelmia, mutta nyt pumppupulasta on päästy eroon.