Norjassa kyttyrälohesta on ylitarjontaa ja kaloja voidaan joutua hävittämään ‒ kalaa ei silti viedä Suomen markkinoille
Kalakauppiaat Suomessa ovat kiinnostuneita kyttyrälohen myynnistä, mutta sitä ei ole tarjolla. Norjassa kalaa on paikoittain liiankin paljon yrityksille säilytettäväksi.
Juuri jokeen noustuaan kyttyrälohi on erinomainen ruokakala. Kudun aikana kalan laatu heikkenee nopeasti. Kuva: LukeHaitallista vieraslajia kyttyrälohta on pyydetty tänä kesänä ahkerasti Lapin Tenojoesta ja Näätämöjoesta. Isoimmat saaliit on saatu Norjan puolelta Finnmarkin alueelta.
Kalan kaupallinen hyödyntäminen on kuitenkin Suomen puolella jäänyt vähäiseksi.
S-ryhmän ja Keskon viestinnän mukaan heidän ruokakaupoissaan ei ole ainakaan toistaiseksi kyttyrälohta saatavilla.
MT selvitti kyttyrälohen saatavuutta myös suomalaisilta kalatukuilta ja jalostajilta, mutta heiltäkään ei kalaa löytynyt valikoimista. Kiinnostusta kyttyräloheen löytyi silti useimmilta.
”Voisimme ottaa kyttyrälohta myyntiin, koska vieraslajina sen kalastaminen on kestävällä pohjalla”
”Kyttyrälohta ei ole meillä myynnissä. Muutamia kyselyitä on tullut, että saisimmeko jalostettua sitä ulkomaalaisille asiakkaille. Avoimin mielin suhtaudumme asiaan ja se kiinnostaa meitä, vaikka aikaisempaa kokemusta kalasta ei ole”, kertoo Kalaneuvoksen varatoimitusjohtaja Toni Hukkanen.
Kalatukku E. Erikksonin ostopäällikö Martin Söderström kertoo, että heille ei ole tarjottu myyntiin kyttyrälohta eikä asiakaskysyntää juurikaan ollut ravintoloiden tai vähittäiskauppojen puolelta.
”Voisimme ottaa kyttyrälohta myyntiin, koska vieraslajina sen kalastaminen on kestävällä pohjalla. Itse asiassa kyttyrälohta käytetään maailmalla paljon ruokakalana ja muun muassa lohisäilykkeissä lajina on usein kyttyrälohi”, Söderström kertoo.
Tenon kalatalousalueen toiminnanjohtaja Niilo Aukion mukaan jonkin verran kalaa on mennyt myyntiin paikallisilta kalastajilta.
Sen sijaan Norjan puolella, jossa kyttyrälohisaaliit ovat olleet kymmeniä tuhansia kiloja, kyttyrälohen taloudellinen hyödyntäminen on viety paljon pidemmälle.
Norjan ympäristöviraston asiantuntija Eirik Frøiland kertoo, että suurin osa kyttyrälohesta myydään norjalaisille kalajalostajille ja muille yksityisille yrityksille. Esimerkiksi Varangin niemimaalla sijaitseva kalan vastaanottolaitos Vardøbruket on ostanut suuria määriä kyttyrälohta.
Norjalainen Pelegia taas valmistaa kyttyrälohesta biokaasua ja kalaöljyä.
Tällä hetkellä useammalla Finnmarkin joella on tilanne, jossa pyydettyä kyttyrälohta ei saada vietyä mihinkään. Paikallisten vastaanottolaitosten ja yritysten pakastimet ovat täynnä kyttyrälohta.
”Vaihtoehtoina ovat pyynnin lopettaminen tai viimeisenä keinona kuolleiden kalojen laskeminen mereen”
”Kävin eilen Näätämöjoella. Siellä kerrottiin, että kukaan ei ota enää pyydettyjä kaloja vastaan. Tämän vuoksi he harkitsevat pyynnin lopettamista kokonaan”, Frøiland kertoo.
Frøilandin mukaan tilanne koskee kuitenkin vain yksittäisiä jokia Finnmarkissa. Myös kalojen pois heittäminen voi tulla kyseeseen näillä joilla.
”Vaihtoehtoina ovat pyynnin lopettaminen tai viimeisenä keinona kuolleiden kalojen laskeminen mereen. Tähän on saatu lupa jo useammassa kunnassa, mutta toistaiseksi siihen ei ole jouduttu.”
Tilanne on sikäli erikoinen, että Suomen puolella kalasta ollaan kiinnostuneita, mutta kyttyrälohta ei ole Suomen markkinoille aktiivisesti tarjottu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
