Tutkimus tunaroi
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (Rktl) suurpetotutkimuksella ei mene hyvin. Yhden tunaroinnin paikkausyritykset johtavat entistä pahempaan.
Jokin aika sitten suurpetojen pannoitusryhmä yritti poistaa uroskarhulta pantaa Keuruulla Keski-Suomessa. Karhuun piilokojusta ammuttu nukutusnuoli ei toiminut odotetulla tavalla. Karhu kävi tutkimusryhmän päälle, kun eläin pitkähkön jäljityksen löydettiin.
Näin julkisuuteen on kerrottu.
Rytäkässä karhu ammuttiin hengiltä.
Keuruun tapahtumista on tehty tutkintapyyntö Keski-Suomen poliisilaitokselle. Yksityishenkilö vaatii selvittämään, onko tapahtunut törkeä metsästysrikos. Pyynnön esittäjä korostaa, ettei pannoitukseen oikeuttava koe-eläinlupa anna oikeutta tappaa eläintä.
Tutkimuspyynnön perusteluissa on kovia väitteitä Rktl:n kenttähenkilöstön toimista. Siinä puhutaan mahdollisen rikoksen todisteiden tuhoamisesta ja aiemmin tapahtuneesta rikospaikan lavastamisesta.
Jos asiassa on perää, Rktl:n suurpetotutkimus saa yhä oudompia piirteitä. Jos väittämät eivät pidä paikkaansa, tutkimuspyyntöjä saattaa tulla toisestakin suunnasta.
Pannan poistoyritys johtui siitä, että noin viidelle nuorelle uroskarhuille asennettujen pantojen todettiin tai arveltiin olevan liian tiukalla.
Kyyjärvellä ammuttiin elokuussa pantakarhu, jonka kaulaan panta oli syöpynyt. Karhun lihat olivat ihmisravinnoksi kelpaamattomat.
Heti perään ammuttiin Kuhmossa karhu, jolla oli samanlaisia pannan aiheuttamia vammoja kaulassaan, onneksi ei yhtä vakavia kuin Kyyjärvellä.
Rktl sopi maa- ja metsätalousministeriön kanssa, että nuorten karhujen pannoitus keskeytetään. Kolmelta nuorelta uroskarhulta pannat yritetään poistaa, tai ainakin tarkistaa, ovatko ne liian kireällä.
Sitä työtä tutkijaryhmä oli Keuruulla tekemässä. Panta saatiin pois, mutta karhu kuoli.
Panta ei ollut karhua vammauttanut, Rktl kertoi julkisuuteen.
Keuruulla alan asiantuntijat olisivat voineet testata ohjeita, mitä tehdään, kun karhu käy päälle. On neuvottu heittäytymään maahan, tekeytymään kuolleeksi ja suojaamaan käsillä päätä ja niskaa.
Ei ilmeisesti tullut se opetus mieleen pimeässä keskisuomalaisessa metsässä.
Karhun hyökkäys on totinen paikka. Liekö sen kokeneille miehille tullut ajatusta ammatinvaihdosta? Jos vaikka siirtyisi siisteihin sisätöihin.
Vielä ainakin kahdella nuorella itäsuomalaisella uroskarhulla epäillään olevan liian kireät seurantapannat. Olisikohan viisasta antaa metsästäjien hoitaa pantakontrolli? Itä-Suomessa karhunpyynti osataan, siitä näyttönä ovat jo lähimain kaikki käytetyt kuluvan kauden pyyntiluvat.
Keskisuomalainen kansanedustaja Anne Kalmari esitti eduskunnassa, että pannoituksista luovutaan ja käytetään siihen varatut noin 700 000 euroa esimerkiksi suurpetovahinkojen korvaamiseen.
Keski-Suomen alueellinen riistaneuvosto pyytää sekä Suomen riistakeskusta että maa- ja metsätalousministeriötä selvittämään, kauanko Rktl vielä aikoo karhuja ja muita suurpetoja tutkimusmielessä pannoittaa.
Monien mielestä karhujen pannoituksella ei enää saada uutta tietoa lajin elämästä Suomessa. Eivätkö karhujen reviirin koko, ravinto, lisääntyminen ja muut asiat ole jo selvillä yli sadan eläimen otoksella?
Rktl on tehnyt pääsääntöisesti hyvää työtä suurpetojen seurannassa. Karhujen ja muiden suurpetojen elämästä tiedetään paljon seurantapantojen ansiosta. Uusin tekniikka mahdollistaa sen, että eläinten reittejä on voitu seurata kätevästi sisätiloissa näyttöpäätteeltä.
Yli sata karhua on saanut tutkijoilta pannan kaulaansa, monet useaankin kertaan. Pannan aiheuttamista vaurioista on noussut iso haloo vasta tänä kesänä.
Pannan pitäisi pudota pois eläimen kaulasta tietyn ajan jälkeen. Nyt tiedetään, että näin ei aina käy. Tekniikka pettää.
Susien merkinnästä monilla on käsitys, että sillä pyritään vain estämään luvattomia tappoja.
Pantasusista voidaan varoittaa koiran kanssa metsästäviä. Tänä vuonna palvelu siirtyi nettiin.
Valtaosa susistamme juoksee pannoittamattomina. Sudet ovat tänäkin syksynä tappaneet jo monta metsästyskoiraa.
reijo.vesterinen@
maaseuduntulevaisuus.fi
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
