Koneviesti: Täsmäviljely parantaa viljelyn kannattavuutta ja vähentää pellon päästöjä – nämä yhdeksän tarkennetun peltoviljelyn menetelmää voi toteuttaa kaupasta saatavilla olevalla tekniikalla
Tehokas keino parantaa maa- ja metsätalouden tuottavuutta ja hiilen sidontaa on panostaa entistä kehittyneempään tekniikkaan.
Täsmäviljelytekniikka tuo ympäristölle hyötyä riippumatta siitä, tekeekö työn urakoitsija vai viljelijä. Viljelijän käyttämän viljelysuunnitteluohjelmiston ja urakoitsijan käyttämän työkoneen tiedostoformaattien pitää kuitenkin olla yhteensopivia molempiin suuntiin. Kuva: Uolevi OristoTäsmäviljelyteknologian käyttäminen edellyttää investointeja sekä lisenssikuluja. Lisäksi tarvittavan tekniikan käyttö vaatii opettelua, kalibrointia, huolellisuutta sekä käyttötukea.
Seuraavana esitellään yhdeksän konkreettista täsmäviljelyn tekniikkaa, joiden avulla voidaan vähentää viljelyssä tarvittavien kalliiden tuotantopanosten (lannoitteet, polttoaineet jne.) määrää.
1. Traktoriin asennettava kasvustosensori mahdollistaa ajon aikana lannoitteen täsmälevityksen ilman annostelukartan tekemistä.
2. Kasvuston heijastuksen eri aaltopituuksilla on mahdollista tunnistaa kaukokartoituksella - satelliittidatasta voidaan tuottaa annostelukarttoja, kun optinen mittaus yhdistetään tietoon viljelykasveista. Annostelukarttojen käyttäminen jaettuun lannoitukseen vaatii levittimen, jossa on elektroninen määränsäätö sekä yhteensopivan satelliittiviljelyohjelma.
3. Ajosilppurin integroitu satomittaus sisältää sekä määrän- että laadunmittauksen. Nämä yhdistämällä saadaan tietoa paikkakohtaisen kerätyn kuiva-aineen määrästä. Kuiva-ainesatokarttaa voidaan käyttää pellosta poistuneita ravinteita arvioitaessa.
4. Satokartoituksella useana vuotena peräkkäin selvitetään pellon sisäistä vaihtelua ja ympäristöstä johtuvaa vaihtelevaa satopotentiaalia. Satokartat voidaan yhdistää satopotentiaalikarttaan, jolloin niitä voidaan käyttö kylvölannoituksen annostelukartan suunnitteluun. Menetelmä vaatii puimurin satokartoituslaitteen, elektronisella määränsäädöllä varustetun kylvölannoittimen sekä näille yhteistä ohjelmistoa.
5. Lannoitteen levitys sujuu tarkasti kahdella levityslautasella varustellulla keskipakolevittimellä, jossa on vaaka-automatiikkalaitteisto. Tällaisella yhdistelmällä voidaan automaattisesti säätää syöttömäärä ajonopeuden ja työleveyden mukaan. Koneen levitystarkkuus paranee myös lohkoautomatiikalla, joka päisteissä käynnistää ja pysäyttää koneen, mikä vähentää päällekkäislevitystä.
6. Kasvisuojeluruiskun paikannukseen perustuva lohkoautomatiikka estää päällekkäislevityksen.
7. Kuiva- ja lietelannan levitystä tarkentaa se, että ajolinjat levityksessä luodaan sekä yhdensuuntaisiksi että vakioetäisyydelle toisistaan. Tähän tarvitaan silmillä havaittavat ajolinjat tai GNSS-tekniikkaa. Levityksen tarkkuutta parantaa traktorin automaattiohjaus tai kuljettajalle ohjeita antava ajo-opastin.
8. Viljelyn ja ympäristövaikutuksien seurannassa maanäytteiden merkitys kasvaa. Tarkka tieto maaperästä mahdollistaa tarkennetun viljelypanosten käytön, kustannussäästöt sekä hyvän ympäristöstatuksen. Kun maanäytteet otetaan koko juuristovyöhykkeeltä, löydetään satopotentiaalin pullonkaulat. Ruokamultakerroksen alta saadaan tietoa myös ravinnesuhteista, tiivistymistä, hiilen ja orgaanisen aineen määrästä sekä juuriston syvyydestä.
9. Haraaminen yleistyy luomutuotannon lisäksi myös vilja- ja öljykasvien viljelyssä. Menetelmän ideana on poistaa rikkakasvit mekaanisesti haraamalla kasvien välit. Harauksen aikana kone seuraa kylvön ajolinjaa satelliittipaikannuksen tai kameranäön avulla.
Lue artikkeli kokonaisuudessaan Koneviestin nettisivuilta, jossa kerrotaan menetelmistä ja niiden käyttöönotosta tarkemmin!
Sinua saattaa kiinnostaa myös täsmäviljelyä koskevat artikkelit:
Täsmäkylvöä monin tekniikoin – tavoitteena hyvä kylvötarkkuus ja -syvyys
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
