Kuva: Timo Filpus
MT-gallup: Pakolaiskiintiön nosto jakaa suomalaiset tiukasti kahteen leiriin – hallituspuolueiden kannattajat kiintiöiden noston takana
Kysymys kiintiöpakolaisten lisäämisestä heijastelee puoluekantoja ja puheenjohtajien viimeaikaisia kannanottoja.
Kuva: Timo FilpusNiukka enemmistö suomalaisista vastustaa Suomen pakolaiskiintiötään nostamista Afganistanin tapahtumien vuoksi. Vahvaa mielipide-enemmistöä ei kuitenkaan ole kumpaankaan suuntaan, sillä 44 prosenttia vastustaa ja 41 prosenttia kannattaa lisäkiintiöitä.
Tilanne muuttuu, kun verrataan mielipiteitä maaseudulla ja kaupungeissa. Pääkaupunkiseudulla pakolaiskiintiöiden lisäämistä vastustaa 39 prosenttia ja muualla maassa 45 prosenttia. Maaseutumaisissa kunnissa lisäkiintiöitä vastustaa peräti 55 prosenttia ja kannattaa vain 34 prosenttia.
Puoluekanta jakaa vahvasti mielipiteitä ja noudattelee jossain määrin hallituksen ja opposition puoluejakoa.
Hallituspuolueiden kannattajat ovat pääsääntöisesti kiintiöiden lisäämisen kannalla. Vahvimmin sen puolesta liputtavat vihreiden ja vasemmistoliiton väki. Sen sijaan keskustassa ja sosiaalidemokraateissa hajonta on melko suurta. Keskustan kannattajista lisäkiintiöitä kannattaa 46 ja vastustaa 37 prosenttia. Sosiaalidemokraattien tukijoissa vastaavat luvut ovat 59 ja 31 prosenttia.
Nihkeimmin kiintiöiden kasvattamiseen suhtautuu odotetusti perussuomalaisten äänestäjäkunta, peräti 92 prosenttia. Kokoomuksessa mielipiteet menevät lähes tasan.
Mielipiteiden jakautuminen puoluekannan mukaan ei yllätä tutkija Matti Välimäkeä Turun yliopiston eduskuntatutkimuksen keskuksesta.
"Kannattajien mielipiteet myötäilevät puolueiden viimeaikaisia kannanottoja julkisuudessa. Erityisesti vihreät ja vasemmistoliitto ovat viime päivinä pitäneet esillä afgaanipakolaisten auttamista ja vastaanottamista, ja taas perussuomalaiset puolestaan ovat uuden puheenjohtajansa suulla suhtautuneet kiintiöiden nostamiseen torjuvasti."
Tulokset vahvistavat Välimäen mukaan aiempia tutkimuksia, joiden mukaan keskustan, sosiaalidemokraattien ja kokoomuksen kannattajissa sekä politiikoissa on suuria mielipide-eroja suhtautumisessa pakolais- ja maahanmuuttokysymyksiin.
Hän muistuttaa, että tapahtumat Afganistanissa muuttuvat nopeasti ja vaikuttavat myös mielipiteisiin. Tänään tehty kysely voi näyttää hyvin toisenlaiselta kuin esimerkiksi viikko sitten tehty.
Sukupuoli, koulutustaso ja hieman myös ikä vaikuttavat perinteisesti mielipiteisiin pakolaiskysymyksistä.
MT-gallupin perusteella miehistä 52 ja naisista 35 prosenttia vastustaa pakolaiskiintiöiden kasvattamista. Akateemisen koulutuksen hankkineista kiintiöitä kasvattaisi 56 prosenttia, kun taas peruskoulutuksen saaneista samaa mieltä on vain 31 prosenttia.
Alle 30-vuotiaat ja eläkeläiset suhtautuvat Välimäen mukaan pakolaiskysymyksiin yleensä myönteisimmin. Niin oli nytkin, ja eniten vastustusta löytyy 45–54-vuotiaista. Heistä lisäkiintiöitä kannattaa vaivaiset 26 prosenttia.
Vuonna 2019 MT kysyi, pitäisikö humanitaarista maahanmuuttoa Suomeen lisätä. Silloin määrän olisi pitänyt ennallaan 41 prosenttia vastaajista. Lisäämisen puolella oli 15 ja vähentämisen kannalla 35 prosenttia vastaajista.
Tiedot selviävät Kantar TNS Agrin 20.–26.8. tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 1 096 suomalaista satunnaisotannalla. Kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia. Suomi aloitti evakuoinnit Afganistanista 16. elokuuta.
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
