EU-suurlähettiläs: Unionin yhtenäisyyttä on yritetty hajottaa – "Eivät he sitä tekisi, ellei EU:ta nähtäisi merkittävänä toimijana"

EU-suurlähettiläs Marja Rislakin mielestä Suomesta tulee läpinäkyvä ja pragmaattinen puheenjohtaja. ”Suomea pidetään EU:ssa järjen äänenä.” Kuva: Juha Roininen

Vaikka brexit on kuohuttanut EU:ta, se on myös tuonut jäsenmaita lähemmäs toisiaan. EU onkin ollut viime aikoina monessa asiassa yhtenäisempi kuin koskaan, EU-suurlähettiläs Marja Rislakki sanoo MT:n haastattelussa.

”Brexitin lisäksi edistyminen kauppapolitiikassa on hitsannut jäsenmaita vahvasti yhteen.”

”On kuitenkin edelleen asioita, joissa näkemykset eroavat ja yhteistä kantaa on vaikea löytää. Muuttoliikkeen nostaisin maita jakavaksi esimerkiksi. Tästä keskustelut jatkuvat varmasti meidän puheenjohtajuuskaudellamme”, Rislakki jatkaa.

Suomi ottaa ohjat EU-neuvostosta heinäkuussa puoleksi vuodeksi. Pöydällä on useita merkittäviä esityksiä, kuten EU:n tuleva budjetti vuosille 2021–2027, puolustuspolitiikka ja maahanmuutto. Niistä kaikista jää myös Suomelle paljon ratkottavaa.

Suomen puheenjohtajuuskausi ei tule helppoon saumaan. Toukokuun eurovaalit laittavat EU-instituutiot uuteen uskoon ja tietämättömyys brexitistä häilyy kaiken taustalla.

Samaan aikaan EU:n yhtenäisyyttä koettelevat tiettyjen jäsenmaiden haasteet: oikeusvaltioperiaatteen mureneminen, EU-yhteistyön vastustaminen ja rahavaikeudet.

”Tuleva puheenjohtajuus on monella tapaa erilainen kuin aiemmat. Ajankohta on suunnittelun kannalta haastava, koska meillä on paljon liikkuvia palikoita. On selvä, että jos parlamenttiin tulee isoja muutoksia, joitain asioita ei välttämättä haluta viedä eteenpäin.”

Suurlähettiläs on kuitenkin luottavainen, että EU:n yhteistyö pitää pintansa muutostenkin keskellä.

”Toisaalta kautemme osuu ajankohtaan, jossa Euroopan komissiolta ei tule uusia lainsäädäntöaloitteita. Nyt vain odotamme, mihin asti Romania pääsee valmistelutyössään, ja jatkamme siitä eteenpäin”, Rislakki kertoo tilanteesta reilu neljä kuukautta ennen puheenjohtajuuden alkua.

Rislakki toivoo, että brexitistä saadaan vielä tyydyttävä lopputulos.

”Lähtökohta on, että ero­sopimus saadaan hyväksyttyä, vaikka aika alkaakin loppua. Suunnitelmien mukaan meidän kaudellamme olisi pitänyt jo neuvotella EU:n ja Britannian uudesta suhteesta. Kukaan ei tässä vaiheessa tiedä, mitä on odotettavissa, mutta toivon, että sopu löytyy.”

Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvosteli EU:ta heikkoudesta ( MT 19.10.18). Niinistön mielestä EU ei istu oikeissa päätöksentekopöydissä, vaan maailmaa pyörittävät Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat.

Rislakki ymmärtää väitteen, mutta uskoo, että asiaan on tulossa muutos. EU:n ääntä globaalina toimijana voidaan vahvistaa parantamalla unionin ulko- ja puolustuspolitiikkaa.

”Valitettavasti näyttää siltä, että Kiina, Yhdysvallat ja Venäjä käyvät asioita paljon keskenään, mutta EU on myös samoissa pöydissä mukana. Puolustus- ja turvallisuuspolitiikassa emme ole vielä isoja tekijöitä. Suomi on kuitenkin tekemässä töitä sen eteen, että se vahvistuu.”

EU:n yhtenäisyyttä on Rislakin mukaan yritetty hajottaa muiden suurvaltojen toimesta – tuloksetta. Sille löytyy syynsä.

”Eivät he sitä tekisi, ellei EU:ta nähtäisi merkittävänä toimijana.”

Rislakki painottaa, että EU on maailman suurin sisämarkkina, jonka vahvuudet ovat muun muassa jouhevassa kauppapolitiikassa ja tärkeiden arvojen esillä pitämisessä.

”Isojen maailmanvaltojen klubissa EU on hyvä kaveri, joka muistuttaa tärkeistä asioista, kuten oikeusvaltiosta, ihmisoikeuksista ja demokratiasta. Tuomme näitä arvoja globaalille tasolle, vaikka muut eivät sitä tee. Siitä olemme ylpeitä.”

Suomi haluaa Rislakin mukaan profiloitua EU:ssa käytännönläheisenä, läpinäkyvänä ja tasapuolisena puheenjohtajana.

”Suomi hakee loppuvuonna EU:n yhteistä kompromissia. Se ei aja puheenjohtajakaudellaan Suomen asioita vaan EU:n asioita.”

Tärkeimmiksi teemoiksi loppuvuonna Rislakki nostaa turvallisuus- ja puolustuskysymysten lisäksi ilmaston.

”EU:n pitää olla johtava ilmastopolitiikan edelläkävijä globaalisti. Suomi on hyvä näyttämään tässä esimerkkiä.”

Myös maatalous ja ruokaturvallisuus ovat Suomen työssä näkyvillä.

”Suomi pitää maataloutta ja mahdollisuutta harjoittaa sitä kaikkialla Euroopassa esillä. Se tulee olemaan rahoituskehysneuvotteluissa keskeinen aihe ja uskon, että jäsenmaat löytävät tästä yhtenäisen näkemyksen.”