MT-kysely: Suomalaiset haluavat kieltää risteilijöiden ja rahtilaivojen tavan kipata ruokajätteensä mereen ‒ ympäristöministeri: Suomi ei yksin voi asialle mitään

Luksusristeilijä M/S Seven Seas Splendor oli alkukuusta ankkuroituna Hernesaaren satamassa Helsingissä. Yli 220-metriseen alukseen mahtuu 266 parvekkeellista hyttiä ja 732 matkustajaa. Norjalaisristeilijän sanotaan käsittävän nykyaikaista ympäristöteknologiaa. Kuva: Jarno Mela

Itämereen päätyy jokien lisäksi jatkuvaa ravinnekuormitusta myös laivaliikenteestä.

Vain Suomesta Ruotsiin ja Viroon liikennöivät autolautat ovat sopineet poistavansa kaiken jätteensä satamiin.

Luksusristeilijöiden hienonnettu ruokajäte ja erilaisista pesuista keittiöissä ja suihkuissa kertyvä harmaavesi voidaan yhä laskea laillisesti mereen, mikä antaa otollisen kasvualustan sinilevän lisääntymiselle (MT 12.8.).

Ruokahävikkinä kertyvän jätteen laskeminen Itämereen saa MT-kyselyyn vastanneilta lähes yksimielisen tuomion.

Tulisiko ruokajätteen pumppaaminen Itämereen kieltää rahti- ja matkustajalaivoilta? -kysymykseen vastanneista yli tuhannesta suomalaisesta 89,8 prosenttia vastaa kyllä.

Sama peruslinja käy pääsääntöisesti ilmi läpi eri vastaajaryhmistä asuinpaikkakuntaan, ikään, koulutukseen tai puoluekantaan katsomatta. RKP:tä äänestävistä vastaajista jokainen puolsi kieltoa.

Täysi-ikäisistä vanhempiensa luona asuvista, työttömistä ja yksinhuoltajista hieman useampi kuin yksi kymmenestä vastaajasta vastusti kieltoa.

En osaa sanoa -vastauksia tuli saman verran, yli 10 prosenttia, 18—30-vuotiaiden naisten ja perussuomalaisten joukosta.

Ympäristöministeri Maria Ohisalo (vihr.) pitää ruokajätteestä aiheutuvaa ongelmaa todellisena.

”Kyseessä ovat oikeat ongelmat, joita Suomi ei voi ratkaista yksin. Meriliikenteen päästöjä kansainvälisillä vesialueilla sääntelee kansainväliset sopimukset”, Ohisalo kommentoi aihetta MT:lle sähköpostitse.

Baltic Sea Action Groupin meriliikenteen projektijohtajan Elisa Mikkolaisen mukaan erityisen ongelmallista on, jos valmiiksi rehevöityneelle merialueelle päästetään kerralla isompi sysäys jätettä.

Hienonnettu ruokajäte on myös koostumukseltaan sellaista, että sen ravinteita sinilevät voivat helposti käyttää hyödykseen. Suomenlahden vilkkaasti liikennöidyillä väylillä tällaisilla kertapäästöillä voi olla iso vaikutus leväkukintojen kasvulle.

Suomen merenkulkua koskeva ympäristölainsäädäntö muodostuu Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) säädöksistä, EU-direktiiveistä, Helsingin komission (HELCOM) suosituksista sekä kansallisesta lainsäädännöstä.

”Kansainvälinen yhteistyö on tässä vaikuttavinta ja Suomi on siinä aktiivinen. Uskon, että kaikilla Itämeren alueen valtioilla on pohjimmiltaan intressi saada asia ratkaistua ja Itämeri puhtaaksi”, Ohisalo sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa (sd.) kommentoi sähköpostitse, että merenkulun sääntely on pääosin globaalia, Kansainvälisen merenkulkujärjestön (IMO) ja MARPOL-yleissopimuksen säätelemää.

”Itämeri on jo nyt MARPOL:ssa eritysalue, jolla on muuta maailmaa tiukemmat päästökriteerit muun muassa öljylle ja käymäläjätteille sekä rikin ja typen oksideille”, Harakka huomauttaa.

Harakan mukaan Suomi on LVM:n johdolla käynnistänyt Itämeren suojelukomiteassa HELCOMissa toimenpiteitä myös rahtialusten käymäläjätevesien osalta sekä kaikkien alusten harmaavesipäästöjen sääntelemiseksi.

”Päästöjen rehevöittävän vaikutuksen selvittyä voidaan tarvittaessa tehdä kaikkien Itämeren maiden yhteinen ehdotus IMO:n kansainvälisen säätelyn kiristämiseksi”, Harakka sanoo.

Koska sääntely on kansainvälistä, IMO-polku on Harakan mukaan välttämätön.

”Samalla saadaan kaikkien lippujen alla purjehtivat alukset sääntelyn piiriin koko Itämerellä. Baltic Sea Action Group tekee arvokasta työtä tiedottaessaan aluksia ja satamia jätevesien paremmasta käsittelystä”, hän jatkaa.

Käymäläjätteiden laskeminen Itämereen on risteilijöiltä ja matkustaja-aluksilta kiellettyä. Satamalaitokset tarjoavat jätevesiverkostoaan tähän käyttöön vierailujen yhteydessä.

Koronatauon jälkeen uudelleen käynnistyneet kansainvälisten risteilijöiden vierailut tuovat pelkästään Helsinkiin arviolta yli 160 alusta. Itämerellä risteili WWF Suomen arvion mukaan vuonna 2015 liki neljä miljoonaa turistia.

Itämerellä liikennöi joka päivä noin 2 000 alusta, joista 95 prosenttia on rahtialuksia. Rahtilaivoilla työskentelee noin 25 000 hengen miehistö, jonka käymälä- ja ruokajäte voidaan laskea nykylainsäädännön perusteella Itämereen.

Kyselyn toteutti Kantar TNS elokuussa Maaseudun Tulevaisuuden tilauksesta. Kyselyyn vastasi 1021 suomalaista. Koko kyselyn virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä. Osaryhmien tulokset ovat suuntaa-antavia.