Suomalaiset haluavat valtion maksavan postipalvelut

Kuva: Jukka Pasonen

Suomalaisten ehdoton enemmistö haluaa postin olevan julkinen palvelu, selviää MT:n TNS Kantarilla teettämästä kyselystä.

MT kysyi syys-lokakuun vaihteessa tuhannelta suomalaiselta, pitäisikö postin olla valtion rahoittama julkinen palvelu, jotta postinjakelun taso voidaan turvata koko maassa vaikka lähetysten määrä vähenisi.

Runsaasta tuhannesta vastaajasta 81 prosenttia haluaa postin olevan valtion rahoittama julkinen palvelu. Vastaukset ovat hyvin samansuuntaisia asuinpaikasta ja sukupuolesta riippumatta. Nuorista hieman pienempi osuus kannattaa valtion rahoittamaa postipalvelua kuin vanhemmista ikäluokista. Yli 64-vuotiaista suomalaisista lähes kaikkia haluavat postin olevan julkinen palvelu.

Julkisella postipalvelulla on selvän enemmistön tuki kaikkien puolueiden kannattajissa. Eniten sitä vastustavat keskustan ja kokoomuksen kannattajat, joista viidennes vastustaa valtion rahoittamaa postipalvelua. Vankimmin julkisen postipalvelun kannalla ovat SDP:tä äänestävät.

Postin asemasta on viime vuosina käyty paljon keskustelua. Keväällä MT kertoi, että hallituksessa suunniteltiin Postin osittaista yksityistämistä (MT 28.5.), mutta hanke puhallettiin poikki hallituksessa. Syksyllä liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) ajama postin jakelutietojen avaaminen kilpailijoille puolestaan tyssäsi vastustukseen keskustan eduskuntaryhmässä (MT 21.9.)

EU:n postidirektiivi velvoitti jäsenmaat avaamaan kirjejakelun kilpailulle kymmenen vuotta sitten. Toisaalta direktiivi edellyttää yleispalveluvelvoitetta hoitavalta yritykseltä viisipäiväistä postinjakelua. Paketteja ja lehtiä voivat jakaa muutkin yritykset.

Viime vuonna voimaan tullut uusi postilaki vaatii postia kilpailuttamaan kirjejakelun alueilla, joilla ei toimi sanomalehtien varhaisjakelua. Näillä alueilla vaaditaan viisipäiväistä kirjejakelua. Taajamissa riittää kolmipäiväinen jakelu.

Kirjepostin määrä on vähentynyt viime vuosina rajusti, mikä on heikentänyt postitoiminnan kannattavuutta. Postin tulos syntyy kuitenkin edelleen pääosin posti- paketti- ja logistiikkapalveluista. Posti Groupin liikevaihto vuonna 2017 oli 1 647 miljoonaa euroa ja oikaistu liiketulos 42,4 miljoonaa euroa.

Liikenne- ja viestintäministeriön ylijohtaja Olli-Pekka Rantala ymmärtää kansalaisten toivetta julkisesta postipalvelusta.

Hänen mukaansa Suomessa lähtökohtana on kuitenkin ollut, että monipuoliset ja kattavat postipalvelut turvataan parhaiten toiminnan edellytyksiä parantamalla. "Kansalaisten näkökulmasta olennaista on, että palvelut ovat toimivia. Yleispalvelun tarjonta on voitu järjestää koko maassa ilman valtion tukea."

Rantalan mukaan kesällä voimaan tullut liikennepalvelulaki auttaa osaltaan turvaamaan maaseudun palvelut

"Lähtökohtana on varmistaa maaseudun elinvoiman säilyttäminen mahdollistamalla erilaisten kuljetusten yhdistäminen ja edistämällä uudenlaista yrittäjyyttä."

Postin yleispalveluvelvoitteella on edelleen keskeinen rooli postipalveluiden turvaamisessa.

"Postin jakeluverkko on yleispalvelukirjeiden ohella tärkeä myös esimerkiksi sanomalehdille ja sitä kautta kansalaisten tiedonsaannille. Tämän vuoksi esimerkiksi äskettäin uudistetussa postilaissa säilytettiin viisipäiväisen jakelun vaatimus sellaisilla alueilla, joilla ei ole muuta vastaavaa jakeluverkkoa.

MT:n kyselyn toteutti TNS Kantar 28.9.–3.10.2018. Tutkimukseen haastateltiin 1043 suomalaista. Virhemarginaali on noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.